Tavda
| Tavda ven. Тавда |
|
|---|---|
 |
|
| Alkulähde |
Lozvan ja Sosvan yhtymä [a] |
| Laskupaikka |
Tobol |
| Maat | Venäjä |
| Pituus | 719 [1][2] km |
| Alkulähteen korkeus | 56 [b] m |
| Virtaama | 410 [2] m³/s |
| Valuma-alue | 88100 [1][2] km² |
 |
|
Tavda (ven. Тавда́) on Venäjällä Objoen vesistöön kuuluva joki. Se on Toboljoen vasen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Sverdlovskin ja Tjumenin alueilla pohjoisen Uralvuoriston itäpuolella taigalla.[2][c]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavdan lähteinä ovat joet Lozva ja Sosva, jotka virtaavat alas Uralvuorten pohjoisosien itäisiä rinteitä. Tavda virtaa leveässä laaksossa Länsi-Siperian alangolla[3] ensin koilliseen, sitten kohti kaakkoa ja alajuoksullaan itään [4]. Joet Lozva ja Sosva voitaisiin tulkita pääuoman sivujoiksi tai pääuoman yläjuoksuiksi, jolloin joen pituus lähes kaksinkertaistuisi. Tässä esityksessä on kuitenkin noudatettu venäläistä esitystpaa, missä sillä on kaksi erikseen käsiteltävää latvahaaraa. Joki virtaa siksi vain 719 kilometriä kunnes se yhtyy Bachelinossa (ven. Бачелино) Toboljokeen 116 kilometriä [1] ennen Irtyšjoen yhtymäkohtaa. Yhtymäkohdassa maaston korkeus on 38 metriä merenpinnan yläpuolella [d]. Irtyšjoki on Pohjoiseen jäämereen laskevan Objoen suuri sivujoki. Tavda on liikennöintikelpoinen. Sen yläjuoksulla sijaitsee nelman kutualue.[1][2][5]
Joen pääuoma virtaa vaihtelevien maisemien läpi. Latvahaarat laskevat puutonta vuoristomaisemaan alas taigan alueelle, josta osa taigaa on joen yläjuoksulla raivattu peltomaaksi. Joki sivuaa keski- ja alajuoksulla Länsi-Siperian soistuneita alanko- ja metsävaltaisia alueita. Lähestyessään Toboljoen yhtymäkohtaa joki alkaa voimakkaasti meanderoida ja sen esihistoriallisia uoman osia eli juoluoita löytyy joen tulvalaaksosta paikoin useitakin rinnakkain. Joen alajuoksun varrella sijaitsee Tavdan kaupunki sekä Taboryn ja Nižnjaja Tavdan piirikeskukset. Pelymjoen yhtymäkohdassa sijaitsee Pelymin kylä, joka on historiansa aikaisemmassa vaiheessa ollut kaupunki.[5]
-
Jokiliikenne on käyttänyt matalia yhteysaluksia (kuvassa Zarya-205R). -
Sosva-sivujoki on Uralvuoristossa varsin jyrkkärantainen joki. Kuvattu 1890-luvulla.
Sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavda ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 88 100 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen [1], joka on 3,0 % koko Objoen valuma-alueesta. Taulukossa on lueteltu suurimmat Tavda sivujoet ja latvahaarat (osa tiedoista puuttuvat):
| yhtyy Tavdaan (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 21 | Tšambair | Чамбаир | 48 | 178 | 1 |
| 27 | nimetön | 19 | 1 | ||
| 42 | Kalymka | Калымка | 44 | 327 | 1 |
| 47 | nimetön | 31 | 1 | ||
| 71 | Labuta | Лабута | 19 | 350 | 1 |
| 91 | nimetön | 13 | 1 | ||
| 111 | nimetön | 12 | 1 | ||
| 131 | Berezovka | Березовка | 26 | 1 | |
| 141 | Nižnjaja | Нижняя | 27 | 1 | |
| 167 | Mijassy | Мияссы | 14 | 1 | |
| 204 | Bilkinka | Билькинка | 14 | 1 | |
| 215 | Desjatka | Десятка | 14 | 1 | |
| 220 | Duhovka | Духовка | 11 | 1 | |
| 222 | Karabaška | Карабашка | 146 | 2790 | 1 |
| 231 | Karatunka | Каратунка | 28 | 317 | 1 |
| 238 | Azanka | Азанка | 40 | 724 | 1 |
| 272 | Ošmarka | Ошмарка (Большая Ошмарка) | 24 | 1 | |
| 309 | Pavja | Павья | 24 | 1 | |
| 325 | Bolšaja Jemeljaševka | Большая Емельяшевка | 93 | 1280 | 1 |
| 338 | Iksa | Икса (Большая Икса) | 129 | 1710 | 1 |
| 352 | Sorjanka | Сорьянка | 26 | 1 | |
| 369 | Taborinka | Таборинка | 137 | 1390 | 1 |
| 385 | Volja | Волья | 11 | 1 | |
| 398 | Voltšimja | Волчимья | 129 | 1240 | 1 |
| 409 | Ehtalka | Эхталька | 14 | 1 | |
| 423 | Bolšaja Kylja | Большая Кылья | 45 | 294 | 1 |
| 429 | Syndalja | Сындалья | 11 | 1 | |
| 440 | Tšernaja | Черная | 218 | 3500 | 1 |
| 448 | Tangupka | Тангупка | 13 | 1 | |
| 457 | Jemnaja | Емная | 67 | 490 | 1 |
| 469 | Sulja | Сулья | 60 | 302 | 1 |
| 470 | Kyrtymja | Кыртымья | 69 | 835 | 1 |
| 480 | Ušja | Ушья | 21 | 1 | |
| 510 | Otymja | Отымья | 26 | 1 | |
| 516 | Tšišja | Чишья | 46 | 604 | 1 |
| 535 | Anep | Анеп | 108 | 1530 | 1 |
| 545 | Arja | Арья | 25 | 1 | |
| 602 | Pelym | Пелым (Большой Пелым) | 707 | 15200 | 1 |
| 612 | Vorja | Ворья | 17 | 1 | |
| 650 | Vagil | Вагиль | 117 | 3830 | 1 |
| 694 | Lintovka | Линтовка | 84 | 450 | 1 |
| 719 | Lozva | Лозьва | 637 * | 17800 | 1 |
| 719 | Sosva | Со́сьва | 635 * | 24700 | 2 |
Lähteet: 1 = [1], 2 = artikkeli Sosva, * = venäläiset ajattelevat näitä latvahaaroina
Vuodenajat ja virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki sijaitsee mannermaisen ilmaston alueella, mutta siellä sataa eteläiseen Uralvuoristoon nähden enemmän. Aluetta luonnehtivat kylmät lumiset talvet ja lämpöiset sateiset kesät. Atlanttinen kostea ilmasto saavuttaa toisinaan Keski-Uralin ja sateita saadaan tuulen ylitettyä matalan Ural-jakson. Myös Pohjoiselta jäämereltä saapuu kesäisin sateita, mutta kaakosta tulevat korkeapaineet lukitsevat alueelle kuivia hellejaksoja kesäisin ja kuivia pakkasjaksoja talvisin. Joki jäätyy marraskuun alussa ja sen jäät lähtevät huhtikuun lopussa. Joen virtaus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan ja keväisin saadaan aina tulvia, kun alueen lumet sulavat. Joen vedenpinnan korkeus voi vuodenaikojen mukaan vaihdella kuusi metriä. Joella on keskijuoksulla 237 kilometrin päässä joen suusta virtaamien mittauspaikka, missä joen keskivirtaamaksi (MQ) on mitattu keskimäärin 462 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 3 250 m³/s ja keskialivirtaamaksi ( MNQ) 11,4 m³/s.[2][5][6]
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koordinaatit otettu venäjänkielisen wikipedian Тавда (река)-artikkelin tietolaatikosta!
- ↑ Lähdekorkeus otettu saksankielisen wikipedian Tawda (Fluss)-artikkelin tietolaatikosta!
- ↑ Määritelmä on otettu venäjänkielisen wikipedian Тавда (река)-artikkelista.
- ↑ Laskukorkeus otettu saksankielisen wikipedian Tawda (Fluss)-artikkelin tietolaatikosta!
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Тавда (venäjäksi), viitattu 26.8.2018
- ↑ a b c d e f Тавда (venäjäksi), Neuvostoliiton suuri ensiklopedia, viitattu 26.8.2018
- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 163. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
- ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
- ↑ a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 164. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
- ↑ Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658 Teoksen verkkoversio (viitattu 26.8.2018). (englanniksi)
