Tauno Viljanen
Tauno Viktor (T. V.) Viljanen (6. syyskuuta 1901 Helsinki – 17. huhtikuuta 1973[1]) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi Suomen yleisesikunnan päällikkönä vuosina 1955–1961.
Viljanen valmistui 2. reserviupseerikurssilta 1921, Kadettikoulusta vuonna 1925 ja Sotakorkeakoulusta 1927. Hän palveli Suomen Valkoisessa Kaartissa 1922–1927. Hän opetti Taistelukoulussa vuosina 1927–1930. Viljanen työskenteli yleisesikunnassa toimistoupseerina 1930–1936. Komppanianpäällikkönä hän oli Jääkäripataljoona 3:ssa 1937–1938. Hän toimi puolustusministeriössä koulutusosastolla toimistoesiupseerina vuosina 1938–1939.[2]
Viljanen toimi talvisodassa Kannaksen armeijan esikunnassa toimistoesiupseerina ja myöhemmin I armeijakunnan esikuntapäällikkönä. Hän toimi jatkosodassa vuosina 1941–1942 päämajan operatiivisessa osastossa Maavoimatoimiston päällikkönä. Viljanen komensi 12. joulukuuta 1942 alkaen jalkaväkirykmentti 16:a ja 16. marraskuuta 1943 alkaen jalkaväkirykmentti 1:ä. Aunuksen ryhmän operatiivisen osaston päällikkönä hän toimi 1944. Myöhemmin vuonna 1944 hän oli III armeijakunnan esikuntapäällikkönä.[2]
Sodan jälkeen Viljanen oli pääesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkö vuosina 1944–1946, jalkaväkirykmentti 9:n komentaja 1947–1948, Reserviupseerikoulun johtaja 1948–1952, pääesikunnan operatiivisen osaston päällikkö 1952–1954 ja yleisesikunnan päällikkö 1956–1961.[3] Hän loi sotien jälkeen uudelleen aloitetulle reserviupseerikoulutukselle perusteet ja muodot.[1]
Ylennykset: reservivänrikki 1921, vänrikki 1923, luutnantti 1925, kapteeni 1929, majuri 1939, everstiluutnantti 1941, eversti 19.11.1944, kenraalimajuri 26.1.1954, kenraaliluutnantti 8.2.1956.[2]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksalaisten Saarenmaan-retki v. 1917 : maihinnousuoperaation taktilliset ja teknilliset toimenpiteet armeijan ja laivaston ollessa yhteistoiminnassa. Sotakorkeakoulun upseerikerhon julkaisuja n:o 2. Otava 1928
- Maastoutuminen ja naamioituminen ; kirj. E. Hanell ja T. V. Viljanen. Otava 1931
- Yleissotatieteellisiä huomioita. Tiede ja ase 1/1933 [4]
- Metsätaistelukokemuksia : taistelut Argonnen metsässä liikuntasodan aikana 1914. Otava 1938
- "Sotataito" ; "Maailmansota" ; Suomen vapaussota" ; "Aunuksen vapaustaistelu" ; kirj. G. von Schoultz, T. V. Viljanen, J. O. Hannula. Otava 1940
- Suomen metsästysyhdistys ry : 100-vuotishistoriikki - Finska jaktföreningen rf. Suomen metsästysyhdistys, Helsinki 1965
- Tie kansainväliseen turvallisuuteen : liitteenä katsaus nykyiseen turvallisuustutkimukseen ; kirj. Kullervo Killinen, Onni Wiherheimo, T. V. Viljanen ; laatineet Vesa Seppälä, Kalevi Kivistö. WSOY 1965
- Suomalainen upseerikoulutus 200 vuotta 1779-1979 ; julk. Jääkäriliitto r.y ym. ; toim. Pertti Kilkki ; kuv. Sampo Ahto ; kirj. Tauno Kuosa, T. V. Viljanen, Pertti Kilkki. Helsinki 1978
- Nykyaikainen suurhyökkäys ja sen torjumisen edellytyksiä (kirjoitettu 1946) ; toimittaneet Petteri Jouko ja Eelis Turjanmaa. Suomalaisen sotataidon klassikot. Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki 2012 (Teos digitaalisessa muodossa Doriassa)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raunio Ari & Kilin, Juri: Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-1944. Karttakeskus, 2013, 2. painos, s. 96. ISBN 978-951-593-070-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Urho Myllyniemi: Viljanen, Tauno (1901 - 1973) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c https://runeberg.org/vemochvad/1967/0644.html
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 9 p. 1533
- ↑ Viite julkaisuun
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yleisesikuntakapteeni T. Viljanen : Armeijain moottoroiminen, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 01.06.1930, nro 22, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
