Tauno Rautapalo
Tauno Erik Rautapalo (sukunimi vuoteen 1933 Rapp, käytti myös taiteilijanimeä T(auno) Rautapalo-Rapp ja nimimerkkiä Tauno Tuuri[1]) (29. marraskuuta 1914 Helsinki – 26. huhtikuuta 1998 Helsinki[1]) oli suomalainen kirjailija ja taidemaalari.
Rautapalon isä oli taidemaalari Oskar Rapp. Myös hänen setänsä Alex Rapp ja veljensä Wiljo Rapp (myöhemmin Rautapalo) olivat taiteilijoita. Lisäksi Taunolla oli veli Lauri Rapp, joka oli myös maalari. Lauri maalasi vähemmän taidetta kuin veljensä, mutta muun muassa Suomenlinnan kirkon/majakkatornin maalaus oli hyvin näyttävä. Hän oli naimisissa Katri o.s. Tarvaisen kanssa, ja heillä oli yksi lapsi.
Rautapalo kävi Maalariammattikoulun, Taideteollisen keskuskoulun ja ABC-piirustuskoulun. Hän teki opintomatkoja ulkomaille. Hän toimi vapaana kirjailijana ja taidemaalarina vuodesta 1956 alkaen, sitä ennen hän työskenteli muun muassa metsänvartijana, kullankaivajana ja toimittajana. Rautapalo harrasti nuoruudessaan purjehdusta, urheilukalastusta, eräretkeilyä sekä nyrkkeilyä, ja hän oli nyrkkeilyn Suomen nuortenmestari keskisarjassa vuonna 1934.
Rautapalo kirjoitti 19 teosta, joista valtaosa oli nuortenkirjoja. Hän kirjoitti useita Lappiin sijoittuvia teoksia ja maalasi taidemaalarina värikkäitä tunturiaiheisia maisemamaalauksia. Vuonna 1950 Rautapalo osallistui puolen vuoden ajan kullankaivajana Lemmenjoen kultaryntäykseen ja kuvasi myöhemmin kultamaiden elämää teoksissaan Hippu seikkailee kultamailla (1950) ja Kullankaivajat (1957).
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapaus NB, dekkari. Jousimies 1939
- Ohoi, nosta isopurje!, meriseikkailu. Kirjapaja 1944
- Aarteenetsijät, meriseikkailu. Kansankirja, 1945
- Intiaaniopas, intiaaniseikkailu. Kansankirja 1945
- Finn jousimies. Kirjapaja, 1946
- Kehäkuningas. Kirjamies 1946
- Meren ritarit, meriseikkailu. Kirjamies 1946
- Villissä Lapissa, romaani. 1946
- Mustan kuunarin harharetket, meriseikkailu. Kansankirja 1947
- Hänkin etsii totuutta. Valistus 1947
- Mustan kuunarin harharetket. Kansankirja 1947
- Rohkeita poikia, eräseikkailu. Valistus 1949
- Hippu seikkailee kultamailla. Valistus 1950
- Kullankaivajat, kertomuksia Lemmenjoen kultamailta. Otava 1957, 2. painos Elokuvayhdistys Lapin Klaffi ry 2006, ISBN 952-92-0609-7
- Karhunnahka, lappalaisaiheinen sotaromaani. Otava 1958
- Pena kertoo stoorin, helsinkiläispojan vaellustarina kaupungissa. Otava 1963
- Sami ja tonnin keikka, nuorisokirja. Otava 1975
Maalaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Metsätie, maalaus. 1956
- Syksy, maalaus. 1956
- Syksyinen metsätie, maalaus. 1956
- Talomaisema, maalaus. 1957
- Tunturimaisema, maalaus. 1963
- Syysaurinko, maalaus. 1969
- Yömaisema, maalaus. 1969
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautapalolle on myönnetty seuraavat palkinnot[1]
- Topelius-palkinto 1950
- Helsingin kaupungin kirjallisuuspalkinto 1967
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tauno Rautapalon elämäkertatiedot, Nuorisokirjailijat ry (Archive.org)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tauno Rautapalo SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (ei arkistoissa)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- T. Rautapalo-Rapp : Voimia keräämässä Lapin erämaassa, Helsingin Sanomat, 25.03.1939, nro 82, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- T. Rautapalo-Rapp : Muudan metsästysretki, Helsingin Sanomat, 01.10.1939, nro 264, s. 37, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot