Tauno Lehtonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tauno Lehtonen
Henkilötiedot
Syntynyt6. maaliskuuta 1910[1]
Tampere
Kuollut10. lokakuuta 1979 (69 vuotta)[2]
Ammatti näyttelijä
Aiheesta muualla
Elonet

Tauno Kaarlo Lehtonen (6. maaliskuuta 1910 Tampere10. lokakuuta 1979) oli suomalainen näyttelijä.

Tauno Lehtosen vanhemmat olivat vahtimestari Frans Fredrik Lehtonen ja Matilda Nummila. Hän aloitti kiinnityksellä Turun Teatteriin 1929–1930. Vaiheikkaan uran varrelle mahtui kiinnityksiä Tampereen, Oulun ja Lahden näyttämöille sekä lukuisiin muihin kaupunkeihin.[3]

Lehtosen roolitehtäviä olivat muun muassa Juhani (Seitsemän veljestä), Halme (Täällä Pohjantähden alla), Salttu (Pohjalaisia) ja Zaramba (Puolalaista verta). Hän ohjasi teokset Seitsemän veljestä, Niskavuoren nuori emäntä, Anna Liisa, Tukkijoella, Ruma Elsa, Jumalat hymyilevät, Kypsyyskoe ja useita muita.[3][4]

Lehtosen ensimmäinen näyttäytyminen suomalaisessa elokuvassa oli kreditoimatta jäänyt "Timantin" apuri komediassa Huijarien huvittavat huiputtajat (1945). Vuonna 1971 Lehtonen näytteli apteekkaria Ritva Nuutisen televisiotuotannossa Magdaleena ja maailman lapset ja seuraavana vuonna Lohtanderin roolin Veikko Kerttulan televisiotuotannossa Oman itsensä herra.[2]

  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5. Helsinki: Tammi, 1950.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965 – Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8. Helsinki: Tammi, 1965.
  • Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 28. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-2505-5
  • Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5727-5
  1. Teatterin maailma 1965, s. 255
  2. a b Tauno Lehtonen Elonetissä.
  3. a b Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 337
  4. Teatterin maailma 1950, s. 191