Tauno Kaukonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tauno Kaukonen
Henkilötiedot
Koko nimi Tauno Kalevi Kaukonen
Syntynyt11. elokuuta 1929[1]
Tampere, Suomi[1]
Kuollut8. elokuuta 1983 (53 vuotta)[1]
Tampere, Suomi[1]
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti varastoapulainen, rakennustyömies, maanviljelijä, raudoittaja, maalari ja kirjailija[1]
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Esikoisteos Klaani
Pääteokset Klaani, Ken surmais suuren linnun ja Veräjättömän tarina
Palkinnot
  • Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1963 kirjasta Klaani[2]
  • Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1975 kirjasta Veräjättömän tarina[2]
  • Kirjallisuuden valtionpalkinto 1976 kirjasta Veräjättömän tarina[3]
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Tauno Kalevi Kaukonen (11. elokuuta 1929 Tampere, Suomi8. elokuuta 1983 Tampere, Suomi) oli suomalainen kirjailija. Hänen pääteoksensa ovat romaanit Klaani, Ken surmais suuren linnun ja Veräjättömän tarina. Klaanin tarina on tunnettu myös Mika Kaurismäen elokuvana sekä Anssi Tikanmäen elokuvasävelmänä.

Kaukosen lapsuusajalle oli kuvaavaa paikkakunnalta toiselle muutto. Kaukoselle tutuiksi tulivat niin Viipuri kuin Jyväskyläkin. Nuoruutensa Kaukonen vietti pääosin Tampereella, johon hän vakiintui lopullisesti 1952. Ennen kirjailijan uraansa Kaukonen toimi muun muassa maanviljelijänä, maalarina ja rakennusmiehenä. 1950-60 lukujen vaihteessa Tauno Kaukonen voitti kaksi kertaa Pirkanmaan kirjoituskilpailun. Tämä antoi uskoa tulevalle kirjailijauralle. Useita vuosia hiottu ja moneen kertaan uudelleen kirjoitettu esikoinen, romaani Klaani julkaistiinkin 1963. Kaikki kolme Kaukosen teosta ovat keskenään hyvin erityyppisiä aihealueeltaan, ympäristöltään ja kirjoitustyyliltään. Romaanista Klaani muodostui kuitenkin kirjailijan pääteos.

Kirja sai yksinomaan kiittäviä ja ylistäviä arvosteluja ja nousi julkaistujen kirjakauppaindeksien mukaan jopa 1964 vuonna myydyimpien kirjojen kakkossijalle.[4] Jo 1960-luvulla elokuvaohjaaja Aito Mäkinen teki elokuvasopimuksen Tauno Kaukosen kanssa Klaanin filmatisoinnista. Elokuvaa ei kuitenkaan koskaan tehty näyttelijälakon takia. Vuonna 1983 Mika Kaurismäki teki Klaanista oman elokuvaversionsa. Elokuvan ensi-ilta oli kuitenkin vasta 1984. Tauno Kaukonen ei ehtinyt itse nähdä kyseistä elokuvaa, sillä hän kuoli 1983. Klaanista on otettu uusintapainos Liken kustantamana 2006 ja vuonna 2013 CrimeTime kustansi Klaanin e-kirjana. Klaanin 60-juhlavuonna Media Potentia Oy otti kirjasta sen kuudennen kovakantisen painoksen. Uusi kustantaja on julkaissut Klaanin myös äänikirjana 2023 (ääni Juha Pitkänen).

Klaani nähdään Tampereen Teatterissa kaudella 2023-2024 kantaesityksen sijoittuessa 26.10. ohjaajana Pasi Lampela. Klaanista on julkaistu syyskuussa 2023 myös Media Potentia Oy:n kustantama Pasi Lampelan näytelmäversio Klaanin 60-juhlavuonna 2023 kirjan kuudennen painoksen kustantaja Media Potentia Oy järjestää myös kaksi Anssi Tikanmäki konserttia jotka liittyvät Klaanin elokuvamusiikkiin (Jussipalkinto 1985) solistinaan alkuperöisen Klaani-Balladin laulanut Päivi Portaankorva.

Tauno Kaukonen oli näkyvä jäsen Pirkkalaiskirjailijoiden yhdistyksessä. Hän veti Tampereella lukuisia kynäilypiirejä. Tauno Kaukosen tuotantoon kuuluu myös näytelmiä, kuunnelmia sekä novelleja.

  1. a b c d e Kaukonen, Tauno Kirjasampo.fi. Viitattu 19.5.2019.
  2. a b Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto Pirkanmaan kirjastot – PIKI. 25.4.2019. Arkistoitu 25.2.2016. Viitattu 19.5.2019.
  3. Kirjallisuuden valtionpalkinto Kirjasampo.fi. Viitattu 19.5.2019.
  4. Kirjakauppojen lehdissä julkaisema myyntitaulukko kirjakauppojen myydyimmistä kirjoista (lehtileike).
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.