Tasmaniansilkkimaluri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tasmaniansilkkimaluri
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tiaismalurit Acanthizidae
Suku: Acanthornis
Laji: magna
Kaksiosainen nimi

Acanthornis magna
(Gould, 1855)

Alalajit[2]
  • A. m. greeniana
  • A. m. magna
Katso myös

  Tasmaniansilkkimaluri Wikispeciesissä
  Tasmaniansilkkimaluri Commonsissa

Tasmaniansilkkimaluri (Acanthornis magna)[3] on tiaismalureihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Australiassa.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasmaniansilkkimaluri kasvaa 11–12 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin päälaki on ruskea ja muuttuu punertavammaksi mentäessä selkää ja yläperää kohden. Siivet ovat harmahtavan ruskeat ja olkapäissä on valkoinen laikku. Tasmaniansilkkimalurin naama on harmaa. Linnun rinta ja kyljet ovat vaalean keltaiset ja vatsa valkoinen.[4][5]

Levinneisyys ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasmaniansilkkimaluria tavataan Tasmaniassa ja King Islandilla. Lajin elinympäristöä ovat lauhkeat sademetsät ja eukalyptusmetsät, ja erityisesti niiden pensaikot. Se liikkuu yksin, pareittain tai pieninä ryhminä. Tasmaniansilkkimalurin ravintoa ovat hyönteisten lisäksi hämähäkit ja nilviäiset. Pesimäkausi on syyskuusta tammikuulle ja roikkuva pallomainen pesä rakennetaan saniaispuuhun tai pensaaseen. Naaras munii kolme tai neljä munaa.[4][5]

  1. BirdLife International: Acanthornis magna IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Acanthornis magna (TSN 916739) itis.gov. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  3. Tasmaniansilkkimaluri – Acanthornis magna Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 16.2.2024.
  4. a b Scrubtit Birds in Backyards. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  5. a b Phil Gregory: Scrubtit Birds of the World. Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)