Tasapainopalkka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Taloustieteessä tasapainopalkka tarkoittaa palkkatasoa, jolla työntekijöistä ei ole pulaa eikä ylitarjontaakaan. Liian korkealla palkalla kaikki työntekijät eivät työllisty ja liian matalalla palkalla halukkaita työntekijöiden ottajia (työnantajia) olisi enemmän kuin työntekijöitä on tarjolla. [1]

Ammattiliittoilla on tapana asettaa palkat yli työn tasapainohinnan, koska liittojen sisäpiiriläisenemmistö hyötyy tällaisesta ulkopiiriläisten jäädessä työttömiksi palkankorotuksen vuoksi. Tämä työttömyys on siis ”tahdonvastaista” työttömien mutta ”vapaaehtoista” ammattiliiton näkökulmasta. [2]

  1. Sullivan, Arthur: Economics: Principles in action, s. 220. Upper Saddle River, New Jersey 07458: Pearson Prentice Hall, 2003. ISBN 0-13-063085-3 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. TALOUSTIEDE TÄNÄÄN, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja, 3. painos, Otava, 1995. Sivut 132-134.