Tarttilan työväentalo
| Tarttilan työväentalo | |
|---|---|
 Tarttilan työväentao noin vuodelta 1921. |
|
| Osoite | Tarttila, Sääksmäki |
| Sijainti | Valkeakoski |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | noin 1920 |
| Omistaja | Yksityinen |
| Runkorakenne | hirsi |
 |
|
Tarttilan työväentalo sijaitsee Valkeakosken Sääksmäellä Tarttilan kylässä. Hirsirakenteinen työväentalo valmistui 1920-luvulla.[1]
Vuonna 2012 helsinkiläiset Kati Korpinen ja Pauli Ahopelto ostivat Tarttilan työväentalon Sääksmäen Työväenyhdistykseltä. He kunnostavat taloa kulttuuritaloksi.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyksen perustaminen, alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarttilan Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Alkuajan pöytäkirjat ovat hävinneet, joten tarkkaa tietoa ei ole. Vesistöjen rikkoman Sääksmäen pitäjän eri puolille syntyi samaan aikaan peräti kahdeksan työväenyhdistystä, joista osa toimi vain kansalaissotaan asti. Osa sulautui yhteen ja lopulta kaikki Sääksmäen työväenyhdistykset sulautuivat vuonna 1992 yhdeksi yhdistykseksi, joka otti nimekseen Sääksmäen Työväenyhdistys ry. Vuodesta 1946 lähtien pöytäkirjat ovat säilyneet ja niiden perusteella Saarioispuolen ja Tarttilan Työväenyhdistykset olivat sulautuneet yhteen, ja 18. helmikuuta 1945 pidetyssä vuosikokouksessa yhdistys otti nimekseen Saarioispuolen Tarttilan Työväenyhdistys.
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun oma talo oli saatu käyttökuntoon sodan jälkeen, siellä järjestettiin iltamia, tansseja ja pihapiirissä urheilukilpailuja. Taloa myös vuokrattiin ulkopuolisille varojen hankkimiseksi. Yhdistykseen perustettiin naisjaosto ja nuoriso-osasto. 1960-luvulla yhdistyksen toiminta hiipui ja vuonna 1986 yhdistys lopetti aktiivisen toiminnan. Eri vaiheiden jälkeen yhdistys sulautui Huittulan Työväenyhdistykseen, johon samanaikaisesti sulautui myös Pohjois-Sääksmäen Työväenyhdistys ja lopulta Huittulan Työväenyhdistys vaihtoi nimensä Sääksmäen Työväenyhdistykseksi vuonna 1992. Ensimmäinen yhteinen tapahtuma järjestettiin Tarttilan työväentalolla 15. elokuuta 1992 Elojuhlan nimellä.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mansardikattoinen Tarttilan työväentalo on valmistunut 1920-luvulla. Sotavuosiksi työväentalo oli vuokrattu sotilasmajoitukseen, minkä aikana suuri osa irtaimistosta ja ikkunoista oli rikkoutunut. Vuonna 1947 laitettiin taloon tapetit sekä saliin että ravintolaan. Vuonna 1948 kunnostettiin työväentalon keittiö ja ravintola asunnoksi. Keittiöön laitettiin uusi ulko-ovi ja tehtiin lämpöeristystä. 1950 ostettiin lisää tonttimaata talon laajentamista varten. Rahavaikeuksista johtuen laajentaminen kuitenkin lykkääntyi vuosi vuodelta. Vuonna 1986 Tarttilan Työväenyhdistys esitti Huittulan Työväenyhdistykselle, että se ottaisi Tarttilan Työväentalon hoitoonsa ja tämä johti lopulta yhdistysten sulautumiseen, ja vuodesta 1992 lähtien talo oli kaikkien sääksmäkeläisten työväenyhdistysten yhteisen Sääksmäen Työväenyhdistys ry:n omistama ja hallinnoima. Talo oli hyväkuntoinen, ulkopinta ja peltikatto oli ehostettu maalaamalla, seiniä oli lämpöeristetty ja lattia laitettu tanssittavaan kuntoon. Taloon oli lupa ottaa 150 henkeä kerrallaan. 1990-luvun lopulla talo vuokrattiin ulkopuolisille ja vuonna 2012 se myytiin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Blomqvist, Raimo: Työväenyhdistyksen 100-vuotishistoriikki, Sääksmäen Työväenyhdistys r.y. 1902-2002. Valkeakoski: Sääksmäen Työväenyhdistys ry, 2002. ISBN 952-91-4441-5
- ↑ Kosonen, Juha: Tarttilan työveäntalosta tehtiin kulttuuritalo Akaan Seutu. 12.2.2014. Viitattu 22.8.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.