Tarton piispa

Tarton katedraalin rauniot.

Tarton piispat johtivat Viron ensimmäistä katolista piispanistuinta. Tarton hiippakunta perusti 1211 Riian piispa. Piispanistuimen ensimmäinen paikka sijaitsi Länsi-Virossa, Lihulassa. Riian piispan ja kalpaveljien (Liivinmaan ritarikunnan) suurmestarin, Albert von Buxhövdenin veli, Herman von Buxhövden otti liivinmaalaisritareiden avulla haltuunsa Etelä-Viron 1224 ja siirsi piispanistuimen Tarttoon Ugandin maakuntaan. Hänen johtamanaan liiviläisritarit hävisivät Peipsijärven taistelun eikä laajeneminen itään toteutunut.

Tarton hiippakunta säilyi katolisena ruhtinaskuntana vuoteen 1558, jolloin Venäjä valtasi alueen.

Piispat vuodesta 1224 lähtien

Tarton hiippakunnan piispat 1224–1558:

• Hermann von Buxhövden 1224–1245
• Bernhard I 1245–1250?
• Alexander 1250?–1268
• Friedrich von Haseldorf 1268–1285
• Bernhard II 1285–1302?
• Dietrich I Vischhusen 1302?–1314
• Nikolaus 1314–1322
• Engelbert von Dolen 1322–1342
• Wescelus 1342– ?
• Johann I noin 1350
• Heinrich I von der Velde 1355–1357
• Johann II Vischhusen 1357–1369
• sijainen
• Heinrich II von der Velde 1376–1378
• Dietrich II Damerau 1378–1400
• Heinrich III Wrangel 1400–1403
• Bernhard III von Bülow 1403–1413
• Dietrich III Retzler 1413–1438
• Dietrich IV Gronow 1438–1444
• Bartholomäus Sawijerwe 1444–1457
• Helmich 1457–1471
• Andreas 1471–1473
• Johann III Bertkow 1473–1485
• Dietrich V Hake 1485–1496
• sijainen
• Johann IV von Buxhövden 1499–1505
• Gerhard 1505–1513
• Johann V Duisburg 1513–1514
• Bernhard IV 1515–1516
• Christian Bomhower 1516–1518
• Johann VI Blankenfeld 1518–1527
• Johann VII Bey 1527–1528
• Johann VIII Gellingshausen 1529–1543
• Hermann II Bey 1543–1545
• Jobst von der Recke 1545–1552 (kuoli 1567)
• Hermann III Wessall 1552–1558