Tarra (viestitys)
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vain 1 tieto lähteistetty. |
Tarra on yksityiskohtainen kuva hahmosta, joka edustaa tunnetta tai toimintaa, joka on sekoitus sarjakuvia ja japanilaisia hymiöitä muistuttavia ”hymiöitä”, jotka on lähetetty pikaviestialustojen kautta. Niissä on enemmän vaihtelua kuin hymiöitä ja ne perustuvat Internetin ”reaktiokasvot” -kulttuuriin, koska ne pystyvät kuvaamaan kehon kieltä kasvojen reaktiolla. Tarrat ovat monimutkaisia, hahmovetoisia hymiöitä, ja ne antavat ihmisille kevyen tavan kommunikoida hauskojen animaatioiden avulla.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarrat teki ensimmäisenä suosituksi korealainen mobiiliviestisovellus Line. Naver kehitti sovelluksen Japanin markkinoita ajatellen, sillä KakaoTalk oli jo Etelä-Korean hallitseva mobiiliviestintäpalvelu. Tarrojen sekoitus kaikkialla esiintyvää emojijärjestelmää ja anime- tyylistä taidetta ja niiden käyttö pitkien viestien japanilaisella tekstillä kirjoittamisen korvikkeena auttoi ominaisuutta houkuttelemaan japanilaista yleisöä. Linen hallitsevan aseman kasvaessa Linen tarrasarjojen maskottihahmoista tuli suosittuja myös kauppatavarana.
Vuonna 2013 tarrat alkoivat laajentua Aasian markkinoiden ulkopuolelle: Path lisäsi tarroja maaliskuussa 2013 osana uutta yksityisviestijärjestelmää [1], ja sen jälkeen Facebookin pääsovellukset ja Facebook Messenger -mobiilisovellukset huhtikuussa. Heinäkuussa tarratoiminto laajennettiin Facebookin verkkokäyttöliittymään ja Kik Messenger lisäsi myös tarroja. Myös tarroille omistautuneita startup-yrityksiä syntyi, ja ne auttoivat valmistamaan niitä brändien puolesta osana mainoskampanjoita.
Marraskuuhun 2013 mennessä mobiiliviestintäkäyttäjistä tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että 40 % kyselyyn vastanneista käytti tarroja päivittäin. Eniten päivittäin käyttivät indonesialaiset (46 %), seuraavaksi kiinalaiset (43 %) ja eteläkorealaiset (38 %) ja yhdysvaltalaiset (35 %). Tarroja säännöllisesti käyttäneistä 20 % oli maksanut tarroista tai emojista mobiiliviestintäsovelluksissa ainakin kerran.
Vuonna 2016 Snapchat osti Bitstrips -sovelluksen Bitmoji-sovellukselleen, jonka avulla käyttäjät voivat luoda mukautettuja tarroja, joissa on henkilökohtainen avatar.
Heinäkuussa 2019 Telegram esitteli animoituja tarroja, jotka käyttävät uutta muotoa .tgs ja jotka tukevat kolmannen osapuolen tarrapaketteja. Vuotta myöhemmin, heinäkuussa 2020, WhatsApp otti käyttöön animoituja tarroja. Kesäkuussa 2021 Discord lisäsi premium-käyttäjien mahdollisuuden käyttää animoituja tarroja.
Käyttö ja malli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarrat ovat yleensä ladattavissa ilmaiseksi, mutta jotkin palvelut voivat tarjota premium-vaihtoehtoja mikrotransaktioiden kautta, joita usein kutsutaan tarrapalveluksi. Sarjat voivat olla omistettu tietyille teemoille, hahmoille sekä suosituille tuotemerkeille ja mediafranchiseille, kuten Hello Kitty, Psy ja The Minions of Despicable Me.