Tarkkailijan paradoksi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tarkkailijan paradoksi on sosiolingvistinen paradoksi, joka viittaa tarkkailijan aiheuttamaan muutokseen henkilön käytöksessä. William Labov määritteli paradoksin seuraavasti:
- "Kielellisessä tutkimuksessa yhteiskunnan pitää selvittää kuinka ihmiset puhuvat, jos heitä ei tarkkailla systemaattisesti; tiedon voi tosin selvittää vain systemaattisen tarkkailun kautta."
Tämä tarkoittaa, että luonnolliseen puheeseen vaikuttaa itsessään tieto tarkkailijan paikallaolosta. Henkilön tietäessä, että hänen puhettansa käytetään tutkimuksessa, hänen puheestaan tulee luultavasti kaavamaisempaa. Toisaalta, jos tarkkailija ei olisi paikalla tai tästä ei olisi tietoa, henkilö käyttäisi normaalia puhetapaansa.