Päärynä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tarhapäärynä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Päärynä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Päärynäpuut Pyrus
Laji: communis
Kaksiosainen nimi

Pyrus communis
L.[2]

Katso myös

  Päärynä Wikispeciesissä
  Päärynä Commonsissa

Päärynä (Pyrus communis) on hedelmäpuuna viljelty ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva puu, joka on läheistä sukua omenapuille (Malus). Päärynäpuu eroaa omenapuista suippokärkisten lehtien, huiskilokukinnon, valkoisten kukkien, kokonaan erillisten vartaloiden ja latvapuoleltaan tyvipuolta turpeamman hedelmän kautta.

Päärynän hedelmä on syötävä. Hedelmä on kypsänä ruskeanvihreä, mehukas ja maultaan makea.

Päärynän kotimaa ja lajin kantamuodot ovat epävarmoja. Luultavasti se on risteytystulos muun muassa lajeista Pyrus achras (Keski-Aasia) ja Pyrus persica (Syyria ja Iran) sekä itämaisista lajeista Pyrus cordata ja Pyrus elaeagnifolia. Yhdysvalloissa viljellään Pyrus japonica -lajista kehitettyjä lajikkeita. Päärynä kasvaa villinä toisinaan jo Etelä-Ruotsissa, mutta etelämpänä useinkin, joten on ollut mahdoton selvittää, onko laji alkuperäinen Euroopassa.

Kasvatus Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hedelmänviljelyn alkuaikoina on Suomeen tuotu myös päärynäpuiden taimia. Monet pakkastalvet ovat olleet kuitenkin tuhoisia omenapuuta aremmalle päärynäpuulle. Viljelys on levinnyt kaikkiin lauhkean ilmaston maihin; Suomessakin sitä kasvatetaan kotipuutarhoissa lähinnä Etelä-Suomessa, mutta kotipuutarhurit ovat saaneet kestävimmillä lajikkeilla hyviä tuloksia pohjoisempanakin. Päärynää viljellään ja lisätään kuten omenapuuta. Tärkeimmät loiset ja tuholaiset ovat hedelmärupi, päärynäpunkki ja kirsikkapistiäinen.[3] Päärynän kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, lämmin ja suojattu kylmiltä tuulilta. Parhaiten päärynä viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa ja lämminpohjaisessa maassa. Se ei viihdy savimaassa. Varmimmin päärynän kasvatus onnistuu säleikköpuuna lämpimällä seinustalla.[4]

Ravintoarvoja per 100 g
  Päärynä
kuorineen[5]

+

Proteiineja 0,3g
Rasvaa < 0,1 g
Hiilihydraatteja 7 g
Kuituja 1,9 g
A-vitamiinia 1,4 µg
C-vitamiinia 5,3 mg
B1-vitamiinia 0,07 mg
B2-vitamiinia 0,16 mg
E-vitamiinia <0,1 mg
K-vitamiinia 1,76 µg
Kalsiumia 9,7 mg
Rautaa 0,2 mg
Kaliumia 132 mg
Magnesiumia 6,2 mg
Natriumia 1,2 mg
Suolaa 3,9 mg
Fosforia 11,4 mg
Seleeniä 0,9 mg
Päärynän kukkia
Päärynöiden (hedelmien) tuotanto 2021
(miljoonaa tonnia)[6]
1  Kiina 19,0
2  Yhdysvallat 0,6
3  Argentiina 0,6
4  Turkki 0,5
5 Muut 5,1
Yhteensä 25,8

Päärynästä tehdään monenlaisia jälkiruokia paistamalla, keittämällä tai kuorruttamalla. Päärynää käytetään myös piirakoihin, kakkuihin, torttuihin ja pannukakkuihin.[7] Päärynämehu sopii muun muassa sekoitettavaksi omenamehuun.[8] Calvados-brandyyn voidaan käyttää päärynää.

  1. Pyrus communis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ITIS (englanniksi)
  3. Pieni tietosanakirja
  4. Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
  5. Päärynä, punnittu kuorineen fineli.fi. Viitattu 17.3.2019.
  6. Production of pears 2021 fao.org. (englanniksi)
  7. Päärynäjälkiruokia Arla Oy. Viitattu 30.5.2024.[vanhentunut linkki]
  8. Päärynämehu Rååpress. Viitattu 30.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]