Tapanilan työväentalo
| Tapanilan työväentalo | |
|---|---|
 Tapanilan työväentalo 2022. |
|
| Osoite | Sompiontie 4 |
| Sijainti | Tapanila, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1924 |
| Suunnittelija | rakennusmestari Hämäläinen |
| Rakennuttaja | Malmin Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Tapanilan Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | lauta |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 535 m² |
 |
|
Tapanilan työväentalo on Helsingin Tapanilassa sijaitseva työväentalo. Rakennus suojeltiin kaupunkikuvallisesti ja paikallishistoriallisesti arvokkaana rakennuksena vuonna 1997. Myös 1960-luvun tyyliset sisätilat on suojeltu.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malmin työväenyhdistys perustettiin vuonna 1908, ja se liittyi heti perustamisensa jälkeen Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Toiminta aloitettiin Aamutähden huvilasta vuokratussa huoneistossa. Huvitilaisuudet järjestettiin Kössi Koskisen kuppilassa. Pian yhdistys vuokrasi tontin Fallkullan kartanolta ja rakensi sille Mosabackan kuuluisaksi tulleen tanssilavan. Omasta talosta haaveiltiin jo vuonna 1912, mutta varojen puuttuessa hankkeeseen ei voitu ryhtyä. Vuoden 1916 lopussa yhdistyksessä oli jäseniä 84, mutta seuraavana vuonna jäsenmäärä oli jo 900.
Koskisen myytyä kuppilansa yhdistys vuokrasi tilat Jukaraisen talosta Malmilta. Kokouksia pidettiin Malmin elokuvateatterissa. Sisällissodan jälkeen toiminnan taas jatkuessa tammikuussa 1919, yhdistys vuokrasi elokuvateatterin, joka sijaitsi nykyisen työväentalon paikalla. Yhdistys järjesti talossa iltamia ja kokouksia ja osti talon tontteineen itselleen saman vuoden kesäkuussa. Taloa korjattiin ja laajennettiin näyttämöllä. Työväenyhdistys vaihtoi nimekseen Tapanilan työväenyhdistys 1920-luvun lopulla.[1][2][3]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistys osti työväentalon tontin vierestä lisämaata 1920-luvun alkupuolella. Rakennusmestari Hämäläinen laati piirustukset uutta työväentaloa varten ja lahjoitti ne yhdistykselle. Vanha elokuvateatteri purettiin vuonna 1924, ja samana vuonna valmistui uusi työväentalo. Tupaantuliaisia vietettiin marraskuussa. Rankorakenteinen talo vuorattiin laudoilla ja maalattiin punaiseksi. 1930-luvulla talon pihalle valmistui ulkorakennus, johon sijoitettiin muun muassa painihuone. Työväentalo kävi ahtaaksi toiminnan kasvaessa, ja yhdistys alkoi suunnitella uutta taloa. Sota kuitenkin katkaisi suunnitelmat, ja sotien jälkeen päädyttiin vanhan talon korjaamiseen. Talon ikkunat ja ovet uusittiin vuonna 1950 ja uunilämmitys vaihdettiin keskuslämmitykseen. Vanhasta työväentalosta ei jäänyt juuri mitään jäljelle ahkeran kunnostamisen jälkeen. Vesijohto asennettiin taloon vuonna 1973 ja viemäri vuonna 1975. 1970-luvulla rakennuksen sisäseiniä vuorattiin levyillä, mutta sisätiloja on myöhemmin entistetty 1960-luvun tyyliin. Talo on nykyisin maalattu kellertäväksi.[1][4]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malmin työväenyhdistyksen näytelmäseura perustettiin vuonna 1908. Pääkaupunkiseudun vanhin edelleen toimiva harrastajateatteri vaihtoi nimekseen Tapanilan Työväen Näyttämö vuonna 1927. Nuoriso-osasto perustettiin vuonna 1912 ja uudestaan 1923. Oman urheiluseura Veikkojen tilalle perustettiin vuonna 1926 Tapanilan Tarmo. Työväentalolla on järjestetty iltamia, kokouksia, nuorisotoimintaa, elokuvanäytöksiä, bingoa, teatteria ja juhlia.[4][1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 48. Vihti: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4
- ↑ Matti Turkia, toimittaja: SDP:n puoluetilasto 1916 Sos.dem. puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ Matti Turkia, toimittaja: SDP:n puoluetilasto 1908 Sos.dem. puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.