Tapani Yli-Saunamäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tapani Antero Yli-Saunamäki (1948 Keuruu – 5. heinäkuuta 2024[1]) oli entisen Nova Groupin sekä sen tytäryhtiöiden valtioon ja kuntiin liittyvistä yhteiskuntasuhteista vastannut johtaja ja loppuvaiheessa myös yrityksen toimitusjohtaja.

Yli-Saunamäki tuli tunnetuksi vaalirahoituksen järjestelijänä vaalirahoituskohussa vuonna 2008. Häntä epäiltiin talousrikoksista Nova-yhtiöihin kohdistuvassa poliisitutkinnassa. Yli-Saunamäki tuomittiin käräjäoikeudessa kolmen vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen törkeistä velallisen epärehellisyysrikoksista, törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeästä lahjuksen antamisesta, lahjuksen antamisesta, rekisterimerkintärikoksesta sekä kirjanpitorikoksesta huhtikuussa 2012.[2] Hän valitti saamastaan tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus vapautti vangittuna olleen Yli-Saunamäen toukokuun puolivälissä 2012, perustellen vapautusta Yli-Saunamäen vakavalla sairaudella. Hovioikeuden mukaan Yli-Saunamäen vangittuna pitäminen olisi ollut kohtuutonta ennen hovioikeuden käsittelyä.[3]

Yli-Saunamäki toimi Nova Groupin lisäksi Suomen Urheiluliiton, Soder Aviationin ja Jokela Capitalin toimitusjohtajana sekä muun muassa Nokian johtajana. Vuonna 2000 hän toimi Esko Ahon presidentinvaalikampanjan kampanjapäällikkönä.[4] Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Yli-Saunamäki oli ehdolla keskustan listalla saaden 1 509 ääntä.[5]

Nokiasta Nova Groupiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli-Saunamäki toimi Nokian neuvottelijana vuonna 1988 Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) kanssa kun aloitteleva matkapuhelinvalmistaja Nokia sponsoroi muun muassa mäkihyppyä.[6] Nokia kuitenkin vetäytyi mäkihypyn tukemisesta ja keskittyi muun muassa tennikseen. Vuonna 1994 Nokian voitto oli nelisen miljardia markkaa ja Yli-Saunamäki neuvotteli Formula 1 Tyrrell Racing -tallin kanssa pääsponsorin sopimuksesta. Tallin nimeksi tuli Nokia-Tyrrell-Yamaha. Tyrrell-tallissa ajoi tuolloin muun muassa Mika Salo. Nokia kuitenkin vetäytyi hankkeesta loppuvuodesta 1995 perustellen vetäytymistään muun muassa näkyvyyden puutteella ja Mika Häkkisen ajamalla onnettomuudella.

Vuonna 1996 Nokia-yhtymän apulaisjohtaja Yli-Saunamäki oli ehdolla Suomen Olympiakomitean pääsihteeriksi, mutta valituksi tuli jääkiekon MM-kisojen pääsihteeri Jouko Purontakanen. Yli-Saunamäki kuitenkin valittiin taitoluistelun MM-kilpailujen 1999 järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi, kun Nokia tuki muun muassa jäätanssipari Susanna Rahkamoa ja Petri Kokkoa.[7] Vuonna 1997 Nokia oli Yli-Saunamäen johdolla freestylehiihdon maailmancupin pääsponsori ja seuraavana vuonna superpesiksen tutkijoita yhdessä MTV3:n kanssa. Pesäpallo ajautui nk. sopupeliskandaaliin vuonna 1998 ja Yli-Saunamäki kieltäytyi Superpesis Oy:n johdosta, koska ei halunnut "ottaa vanhaa roskatunkiota harteilleen”.[8] Superpesis Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiinkin Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja hallitukseen Novo Group Oyj:n toimitusjohtaja Jorma Kielenniva. Wellmedia valitsi Yli-Saunamäen Suomen Urheilulehden varatoimitusjohtajaksi, kun toimitusjohtajana toimi Marja Aarnio. Yli-Saunamäki vastasi Esko Ahon tukiryhmässä presidentinvaalissa kampanjaverkoston rakentamisesta.

Tammikuussa 2000 Yli-Saunamäki joutui selittelemään silloisen Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja Esko Ahon kampanjapäällikkönä Kroatialle ja Valko-Venäjälle maksetuista rahasuorituksista.[9] Suomen Kristillisdemokraatit lupautui muun muassa Yli-Saunamäen työn ansiosta ei-sosialistisen presidenttiehdokkaan Ahon taakse. Aho kuitenkin hävisi presidentinvaalin Tarja Haloselle. Yli-Saunamäki toimi vuonna 2001 norjalaisen Terje Bogenin perustaman Sponsor Service Finland Oy (hallituksen pj. Hjallis Harkimo) -urheilumarkkinointiyhtiön ja Suomen Urheilutelevision (pääomistaja Jorma Terentjeff) omistajina. Yli-Saunamäki haki Tampereen kaupungin elinkeinojohtajan virkaa ja toimi Hyvinkään kaupunginvaltuustossa Keskustan sitoutumattomana ehdokkaana. Yli-Saunamäki sai 2003 eduskuntavaaleissa 1509 ääntä, mutta ei tullut valituksi kun läpi meni muun muassa Eero Lankia. Jorma Jokela myi vuonna 2003 Yli-Saunamäelle viidenneksen omistamastaan henkilöstönvuokraus Capital Group -yhtiöstä ja Yli-Saunamäestä tuli yhtiön uusi toimitusjohtaja.[10] Seuraavana kesänä 2004 Capital Group myytiin Extralle ja yrityksen nimeksi tuli Staffpoint.

Yli-Saunamäki lobbasi yhdessä Martti Huhtamäen kanssa Olympiakomitean puheenjohtajaksi Esko Ahoa ja toimi Hannu Takkulan (kesk) eurovaalikampanjan vetäjänä. Kun Aho ei tullut valituksi presidentiksi, Yli-Saunamäki ryhtyi kokoamaan poliittisesti sitoutumatonta kansanliikettä Sauli Niinistön tueksi kesällä 2005.[11] Yli-Saunamäki omisti myös tamperelaisen Soder Aviation (Söder Airlines) -halpalentoyhtiön, mutta luopui toimitusjohtajuudesta ja hallituspaikasta helmikuun alussa 2006. Hänet valittiin Nova Groupin yhteiskuntasuhteista ja markkinoinnista vastaavaksi johtajaksi kesällä 2006. Nova Group Oy ja Nova-Asunnot Oy LKV:n toimitusjohtaja Yli-Saunamäki vaikutti Kehittyvien maakuntien Suomi (KMS) -yhdistyksen puuhamiehenä ja vaalirahoituksen järjestelijänä yhdessä Arto Merisalon kanssa, jossa rahan luovuttajina olivat muun muassa liikemiehet Kyösti Kakkonen ja Toivo Sukari. Yhdistyksen teemana oli yritteliäisyys, kotimainen työ ja isänmaallisuus.

Yli-Saunamäki perusti syksyllä 2004 liikkeenjohdon konsultointipalveluja tuottavan Eurodesk Oy -yrityksen. Eurodeskin toimiala on yhteiskunnallinen ja yrityksiin suuntautuva konsultointi, viestintä ja markkinointi. Yrityksen varatilintarkastajana toimi Keskustan kehittämispäällikkö ja Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Lasse Kontiola.[12] Yli-Saunamäki on myös vuonna 2008 perustetun Keskinäinen Kiinteistö Oy Rovaniemen Teollisuustie 13 -kiinteistöhallintoyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja hänen liikekumppaninsa on pirkkalalaisen Natalis Oy -konsultointiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Hakala.[13] Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi Yli-Saunamäen tekemän esisopimuksen moottorikelkkatehtaan tontin myymisestä Nova Groupille. Moottorikelkkatehdas avattiin Rovaniemelle kesäkuussa 2008.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli-Saunamäki opiskeli Helsingin opettajakorkeakoulussa ja erikoistui liikunnanopettajaksi. Hän oli naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.[4] Yli-Saunamäki kuoli pitkällisen sairauden seurauksena 5. heinäkuuta 2024.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010543998.html
  2. ↑ Syyte liikemies Kyosti Kakkosta vastaan hylattiin[vanhentunut linkki], Yle.fi/uutiset, viitattu 18.4.2012
  3. ↑ Hovioikeus päästi Tapani Yli-Saunamäen vapaalle terveyssyistä HS. Arkistoitu 18.5.2012. Viitattu 17.5.2012.
  4. ↑ a b Simula, Matti: Tapani Yli-Saunamäki – Politiikan ja bisnesmaailman kulissimiestä pidetään porvarihallituksen kummisetänä. Suomen Kuvalehti, 2008, nro 32, s. 50–55. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ Eduskuntavaalit 2003 – Tulospalvelu – Helsinki vp HS Verkkoliite. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 26.2.2011.
  6. ↑ Järviö, Timo. Helsingin Sanomat 3.1.1990. Urheilu. Nokia jatkaa sittenkin mäkicupin päätukijana.
  7. ↑ Helsingin Sanomat. 4.10.1996. Tapani Yli-Saunamäki taitoluistelun MM-kisojen johtoon.
  8. ↑ Helsingin Sanomat. 20.2.1999. Lauri Lajunen Superpesis Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi
  9. ↑ Helsingin Sanomat 4.1.2000. Esko Aho: En ollut tekemisissä tukisopimusten kanssa Uuden-Seelannin jälkeen.
  10. ↑ Helsingin Sanomat. 3.9.2003. "Irtisanomiset ovat meille hyviä uutisia".
  11. ↑ Helsingin Sanomat. Kotimaa. 27.8.2005. Ahon vaaliveturi kokoaa liikettä Niinistön tueksi.
  12. ↑ Helsingin Sanomat. Kontiolalla ja Yli-Saunamäellä muitakin yhteyksiä[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Patentti ja rekisterihallitus. Y-tunnus: 2170546-4.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tapani_Yli-Saunamäki&oldid=22744795”