Tanakkakääpä
Tanakkakääpä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Silmälläpidettävä |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Lahko: | Polyporales |
Heimo: | Fomitopsidaceae |
Suku: | Rivikäävät Antrodia |
Laji: | tanakai |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
Tanakkakääpä (Antrodia tanakai) on Japanissa kuvattuselvennä, Suomessa vain muutaman kerran tavattu kääpälaji. Se viihtyy korvissa, lehto- ja lehtomaisissa kangasmetsissä, isäntäpuinaan haapa, raita ja mahdollisesti myös muut rungolliset pajut.[2][3]
Tanakkakäävän yksivuotiset itiöemät ovat kasvutyypiltään vaihtelevia. Resupinaattinen muoto on 1–3 mm paksu, harvoin halkaisijaltaan yli 5 cm ja sen selvärajainen reuna on pullea. Pileaattiset lakit taas kasvavat yleensä yksittäin tai muutaman lakin ryhminä ja niiden tanakka reunus on terävähkö ja pyöristymätön. Lakin kokonaispaksuus on 2,5–5 mm. Käävän pinnat ovat perusväriltään valkoisia ja ne kellastuvat kuivuessaan. Kulmikkaita tai sokkeloisia pillejä mahtuu 11–17 senttimetrille. Verrattaessa väljäpillikääpään kannattaa kiinnittää huomiota isäntäpuuhun ja siihen ettei tanakkakäävälle kehity harmaata sävyä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Antrodia tanakae (Murrill) Spirin & Miettinen, 2013 catalogueoflife.org. Viitattu 11.12.2019.
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 79-80. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0