Pyynikintie 2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyynikintie 2
Tampereen teknillinen opisto
Rakennuksen julkisivua kesällä 2017.
Rakennuksen julkisivua kesällä 2017.
Osoite Pyynikintie 2
Sijainti Pyynikinrinne, Tampere
Koordinaatit 61°29′41″N, 23°44′37″E
Rakennustyyppi opetusrakennus
Valmistumisvuosi 1915 (laajennus 1934)
Suunnittelija Richard Björnberg (laajennusosa Hjalmar Åberg)
Omistaja Tampereen kaupunki [1]
Tyylisuunta uusklassismi [2]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyynikintie 2 (eli entinen Teknillinen opisto[3], niin sanottu Vanha Teku[4]) on Tampereella Pyynikinrinteen kaupunginosassa sijaitseva rakennus, joka on otettu käyttöön vuonna 1915. Sen ensimmäisen vaiheen on suunnitellut Richard Björnberg. Taloa on laajennettu 1930-luvun alussa Hjalmar Åbergin piirustusten mukaisesti.[5][6]

Talossa toimi alun perin Teknillinen opisto.

Rakennus on ollut alusta alkaen opetuskäytössä.[7] Sen ensimmäisiä käyttäjiä olivat Tampereen teknillinen opisto ja Tampereen teollisuuskoulu, joista vuonna 1923 muodostettiin Teku eli Tampereen teknillinen oppilaitos. Teku muutti Pyynikintieltä uusiin toimitiloihin Kauppiin 1960-luvun alussa.[8][9][10] Seuraavalla vuosikymmenellä Pyynikintie 2:een sijoitettiin Tampereen yliopiston toimintoja, muun muassa vasta perustettu kasvatustieteiden tiedekunta. Talo oli yliopiston käytössä vuoteen 2003 asti.[11] Myöhemmin siellä on ollut Tampereen seudun ammattiopisto Tredun ja Wivi Lönnin koulun opetustiloja.[1][12]

Rakennukseen tehtiin peruskorjaus vuosina 2021–2023. Tilat remontoitiin perusopetuksen ja Hatanpään lukion käyttöön. [13] Ennen kuin Hatanpään lukio muuttaa rakennukseen, Tampereen lyseon lukio toimii tiloissa oman rakennuksensa remontin vuoksi vuoteen 2026 saakka. [14]

Pyynikintie 2:n kiinteistö on osa Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.[15] Taloa ei ole suojeltu, mutta Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön mukaan se on rakennustaiteen, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittävä kohde.[16][17]

Rakennus vaurioitui pahoin Tampereen taistelussa.[18]
  1. a b Kerola, Jaana: Osalle Wivi Lönnin koulun opetuksesta etsitään uusia tiloja – Pyynikintie 2:n kunto ei salli enää koulutunteja Aamulehti. 23.3.2018. Arkistoitu 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  2. Jutikkala, Eino: Tampereen historia 3: Vuodesta 1905 vuoteen 1945, s. 46. Tampere: Tampereen kaupunki, 1979. ISBN 951-9430-01-6
  3. Entinen teknillinen opisto (Kapinaraitti 1918) Tampere: Visit Tampere. Arkistoitu 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  4. Tanninen, Jouni: Tampere suunnittelee vakituista väistötilaa homeremonttiin joutuville kouluille Yle Uutiset. 15.5.2019. Viitattu 27.3.2020.
  5. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 5, 114–115. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  6. Korkki, Jari & Niemelä, Jari: Tutkimusmatkoja Tampereen taloihin, s. 107–108. Tampere: Tampere-Seura, 1995. ISBN 951-9080-60-0
  7. Maunu, Anna-Maria: Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Pyynikintie 2:n perusparannuksen jatkosuunnittelun Tiedote 18.2.2020. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 27.3.2020.
  8. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 114–115.
  9. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 103. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9
  10. Korkki & Niemelä 1995, s. 108.
  11. Koikkalainen, Olli: Werstaassa: Punapäällikkö kummitteli Pyynikillä. Aviisi, 2007, nro 16.
  12. Punainen Tampere: Opas, s. 86. (Toinen, korjattu painos. Käsikirjoitus Linda Heinonen) Tampere: Työväenmuseo Werstas, 2015. ISBN 978-952-67723-5-6
  13. Äijälä, Satu: Hatanpään lukio muuttaa pysyvästi Pyynikille. Aamulehti, 9.6.2022, s. A7.
  14. Tampereen lyseon lukion peruskorjaus alkaa vuodenvaihteen jälkeen – toiminta muuttaa väistötiloihin marraskuun lopulla Yle Uutiset. 2.11.2023. Viitattu 14.2.2024.
  15. Pyynikinrinne Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 27.3.2020.
  16. Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. Päivitetty 11.12.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 27.3.2020.
  17. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 114.
  18. Korkki & Niemelä 1995, s. 107.