Tampereen lavantautiepidemia 1916

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tampereen lavantautiepidemia 1916 tapahtui Tampereella talvella 1915–1916, jolloin saastuneen vesijohtoveden levittämään lavantautiin sairastui 8,5 prosenttia kaupungin asukkaista eli 3 304 henkilöä. Sairastuneista 8,4 prosenttia eli 279 kuoli. Lavantautiin kuolleista 81 % kuului työväestöön.

Epidemia alkoi levitä jo vuoden 1915 lopulla, mutta täydellä voimalla se iski kaupunkiin tammi-maaliskuun aikana 1916. Tampereen vesijohtovesi otettiin Näsijärven pintavedestä eikä sitä puhdistettu mitenkään suodatusta lukuun ottamatta. Tartuntojen määrä lähti laskuun sen jälkeen kun vesijohtovettä alettiin puhdistaa kloorikalkkiliuoksella maaliskuun 1916 alusta lähtien. Kesäkuun 1916 jälkeen lavantautia esiintyi enää yksittäistapauksina. Keväällä 1916 jatkettiin myös vesilaitoksen imujohtoa kauemmas Näsijärven selälle.

Tampereen lavantautiepidemia oli vakavin vesijohtoveden välityksellä levinnyt kulkutautitapaus Suomessa 1900-luvulla. Tampereella oli ollut aiemmin pienempiä lavantautiepidemioita vuosina 1887 ja 1908–1909.

Epidemian kulusta on tehty animaatio, jonka tiedot pohjautuvat Tampereen kaupunginarkistosta saatuihin dokumentteihin: [1]

  1. Epidemian kuvaaja. Tilapioneerit.