Tampereen klassillinen lukio
| Tampereen klassillinen lukio | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Sijainti | Tuomiokirkonkatu 5, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | lukio |
| Perustettu | 1901 |
| Rehtori | Maria Kaakkolammi |
| Luokat | 1–4 (lukio) |
| Opiskelijoita | n. 680 (2021) |
| Verkkosivut | |
Tampereen klassillinen lukio (puhekielessä myös Clasu) on Tampereella sijaitseva lukio.[1] Se sijaitsee Tampereen keskustassa Tuomiokirkon vieressä, Rautatienkadun ja Satakunnankadun kulmassa. Lukion rehtorina toimii Maria Kaakkolammi[2]. Vuonna 2021 lukiossa oli noin 680 opiskelijaa[3].
Tampereen klassillisessa lukiossa on yleislinja ja luonnontiedelinja, joka aloitti syksyllä 2013.[1] Linjaa varten remontoitiin laboratorioita ja kokoelmahuoneita.[4]
Kielinä lukiossa voi opiskella englantia, espanjaa, italiaa, latinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää. Lukiolla on Saksan liittotasavallan opetusministeriön virallinen lupa järjestää saksan kielen diplomikokeita, joiden läpäisy antaa oikeuden hakea korkeakouluopintoihin saksankielisissä maissa.[5] Lukiolla on ystävyyskoulut Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Saksassa ja Tšekissä.[1]
Kirjailija Jarkko Tontin romaani Luokkakokous kertoo Tampereen klassillisen lukion entisistä oppilaista, jotka järjestävät luokkakokousta.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereen klassillinen lyseo aloitti toimintansa 1901 Reaalilyseon rinnakkaisosastona. Koulu itsenäistyi Klassilliseksi lyseoksi 1903 ja oma, Johan Jacob Ahrenbergin suunnittelema koulurakennus valmistui 1907. Ennen lisärakennuksen valmistumista samassa talossa toimi myös keskikoulu. Nykyään lukion käytössä on myös vuonna 1968 valmistunut lisärakennus.lähde? Vuonna 2013 lukiossa aloitti luonnontiedelinja, jolle myönnettiin valtakunnallisen erityisen tehtävän asema syksyllä 2017. Vuonna 2016 valmistui yhdysrakennus, joka liittää yhteen päärakennuksen ja vuonna 1968 valmistuneen Rongansiiven.[1]
Tampereen klassillinen lukio oli mukana opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä valtakunnallisessa tuntijakokokeilussa, joka kohdentui lukion syksyinä 2016 ja 2017 aloittaneisiin nuoriin.
Kuuluisia koulussa opiskelleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matti Apunen, journalisti[7]
- Tommi Auvinen, ohjaaja, näyttelijä[7]
- Yrjö Jylhä, runoilija[7]
- Veikko Kerttula, ohjaaja[8]
- Paavo Koskela, poliisikomentaja[8]
- Minerva Krohn, lääkäri, Helsingin kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja[7]
- Jussi Kylätasku, kirjailija[7]
- Toivo Kärki, säveltäjä ja muusikko[7]
- Tarvo Laakso, muusikko ja pappi[7]
- Rauno Lehtinen, säveltäjä, muusikko[7]
- Samuel Lehtonen, Helsingin hiippakunnan piispa[9]
- Eino Jalmari Leino, kaupunginjohtaja[10]
- Veikko Leuku, toimittaja[11]
- Aarre Nyman, radiotoimittaja[8]
- Reino Oittinen, poliitikko, opetusministeri[7]
- Raoul Palmgren, kirjailija[7]
- Juha Pihkala, piispa[7]
- Erkki Pohjanheimo, televisiotuottaja ja ohjaaja, laulaja[8]
- Sanna Saarijärvi, näyttelijä[7]
- Hannu Salama, kirjailija[7]
- Juha Suoranta, professori Tampereen yliopistossa[7]
- Jarkko Tontti, kirjailija, runoilija, lakimies[12]
- Arto Tuominen, näyttelijä[13]
- Jouko Turkka, ohjaaja ja kirjailija[7]
- Vesa Vierikko, näyttelijä[7]
- Lauri Viita, runoilija ja kirjailija[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tampereen klassillinen lukio Tampereen kaupunki. Viitattu 23.8.2023.
- ↑ Tampereen klassillisen lukion yhteystiedot Tampereen kaupunki. Viitattu 23.8.2023.
- ↑ Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse koulutuksen järjestäjäksi Tampereen Kaupunki.) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 23.8.2023.
- ↑ Klassillisen lukion historiaa Tampereen kaupunki. Viitattu 23.8.2023.
- ↑ Opiskelijalle Tampereen kaupunki. Viitattu 23.8.2023.
- ↑ Tontti, Jarkko: Luokkakokous jarkkotontti.net. Viitattu 18.1.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Clasu kasvatti monta huippua. Aamulehti 29.10.2011, s. B24.
- ↑ a b c d Spes patriae MCMLX, Akateeminen kustannusliike 1960, s. 273
- ↑ Suomen kirkon matrikkeli 1963, s. 241. Helsinki: Suomen Kirkon Pappisliitto, 1963.
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 20.2.1968, s. 9.
- ↑ † Veikko Leuku. Aamulehti, 8.9.1929, nro 245, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.2.2021.
- ↑ Tontti, Jarkko: Clasusta ja muistamisesta. Teoksessa Piilipuun varjosta yhdyskäytävään. Tampereen Klassillinen lyseo 120 vuotta. jarkkotontti.net. Viitattu 26.2.2023.
- ↑ Spes patriae MCMLX, Akateeminen kustannusliike 1960, s. 274
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Clasu: elämän paalupaikka. Toim. Pasi Takala. Tampereen Klassikot ry. 2020.
- Piilipuun varjosta yhdyskäytävään. Tampereen Klassillinen lyseo 120 vuotta. Toim. Pasi Takala ja Mikko Turunen. Tampereen Klassikot ry. 2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]