Tammisaaren työväentalo
Tammisaaren työväentalo | |
---|---|
Sijainti | Tammisaari |
Perustettu | 1910 |
Purkuvuosi | 1970-luku |
Rakennuttaja | Tammisaaren työväenyhdistys |
Omistaja | Tammisaaren työväenyhdistys |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Tammisaaren työväentalo oli Tammisaaressa vuosina 1910–1974 ollut työväentalo.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammisaaren työväenyhdistys perustettiin maaliskuun 19. päivänä vuonna 1902. Yhdistys oli kaksikielinen, ja se liittyi ensin Suomen ruotsalaiseen työväenliittoon, josta yhdistys erosi vuonna 1906 ja liittyi Suomen Sos.-dem puolueen jäsenjärjestöksi. Yhdistyksessä oli silloin 133 jäsentä. Jo helmikuussa 1903 yhdistys oli valinnut nelijäsenisen komitean hankkimaan omaa työväentaloa Tammisaareen.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muurari Mobergilta saatiin 1.maaliskuuta 1910 ostaa tontti Tammisaaren 6. kaupunginosasta Koivuniemenkadun varrelta. Vuonna 1927 suomenkielinen työväenyhdistys myi talonsa ruotsinkieliselle yhdistykselle ja lakkautti toimintansa. Uusi kaksikielinen Ekenäs Arbetarförening-Tammisaaren työväenyhdistys perustettiin 1927 yhteisen toiminnan jatkamiseksi. Yhteisin voimin talossa suoritettiin perusteellinen remontti vuonna 1928. Vuonna 1948 tehdyillä korjaus- ja muutostöillä laajennettiin tiloja talon eteisessä ja ravintolassa. 60-vuotisjuhlien jälkeen toiminta työväentalolla hiljeni, koska talon kunto oli heikentynyt. Niinpä rakennus päätettiin vuonna 1974 myydä Postilaitokselle, jolle tontti sijaintinsa puolesta oli erittäin sopiva Tammisaaren keskustassa. Kaupasta saaduilla varoilla yhdistys osti kaksi tonttia Ystadinkadulta. Tonteille valmistui vuonna 1977 vuokratalo. Rakennuksessa on 42 asuntoa sekä yhdistyksellä omat kokous- ja kerhotilat.[1]
Toimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen työväentalon valmistumista juhlia ja iltamia tansseineen pidettiin Palokunnantalossa ja kokoukset yksityisasunnoissa. Rakennuksen valmistuttua toiminta vilkastui. Vuonna 1962 yhdistys vietti 60-vuotisjuhlaansa uusitussa työväentalossaan. Puhujana oli Karl-August Fagerholm. Yhdistyksen toiminta alkoi tämän jälkeen hiljentyä vanhan työväentalon kunnon heikennyttyä. Mutta yhdistyksen toiminta jatkuu edelleen vuonna 1977 rakennetun vuokratalon alakerran toimintatiloissa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla. Vihti: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-84-68-4