Tammenjalosoukko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tammenjalosoukko
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Elateriformia
Yläheimo: Kauniaismaiset Buprestoidea
Heimo: Jalokuoriaiset Buprestidae
Alaheimo: Agrilinae
Tribus: Agrilini
Suku: Jalosoukot Agrilus
Laji: sulcicollis
Kaksiosainen nimi

Agrilus sulcicollis
Lacordaire in Boisduval & Lacordaire, 1835

Katso myös

  Tammenjalosoukko Wikispeciesissä
  Tammenjalosoukko Commonsissa

Tammenjalosoukko (Agrilus sulcicollis) on jalokuoriaisten (Buprestidae) heimoon ja jalosoukkojen (Agrilus) sukuun kuuluva kovakuoriaislaji. Tammenjalosoukon tieteellinen lajinimi sulcicollis tulee latinan kielen sanoista sulcus (”ura”) ja collum (”niska”). Se on tavallisesti 6–8,5 millimetrin mittainen. Kuori on yleensä väritykseltään vihreä, kullanvihreä tai sinivihreä. Sen tuntosarvet ovat sisäpinnaltaan sahamaisen muotoisia. Lajin levinneisyys kattaa alueita Länsi-Euroopasta aina Kaukasukselle ja Pohjois-Euroopan eteläosista Italiaan asti. Suomessa laji on vakiintunut, mutta hyvin harvinainen, eläen pääosin maan lounaisosassa ja luokitellaan alueellisesti silmälläpidettäväksi lajiksi. Tammenjalosoukko lisääntyy tammen paksuissakin oksissa. Toukan kehitys kestää noin yhden vuoden. Aikuisia yksilöitä voi havaita kesäkuun puolivälistä heinäkuuhun asti.[1]

  1. Heliövaara, Kari; Mannerkoski, Ilpo; Muona, Jyrki; Siitonen, Juha & Silfverberg, Hans: Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja jalokuoriaiset. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-6612-38-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]