Talvisodan pommitukset Porissa
Talvisodan pommitukset Porissa kohdistuivat kaupungin keskustaan neljänä päivänä joulukuun 1939 ja helmikuun 1940 välisenä aikana. Sen lisäksi Porin maalaiskunnassa sijainnutta Mäntyluodon satamaa pommitettiin 28 kertaa.[1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porin ja Mäntyluodon pommituksiin osallistui yhteensä 126 Neuvostoliiton Itämeren laivaston ilmavoimien pommikonetta. Ne lensivät Virossa sijainneesta Paldiskin tukikohdasta. Pommeja pudotettiin yhteensä 122 tonnia.[2]
Pommituslentojen erikoisuuksiin kuului lentäjille annettu määräys olla pudottamatta pommeja keskustan pohjoispuolella sijaitsevalle Toejoelle. Silloin vielä Ulvilan kuntaan kuulunut alue oli vähävaraisten työläisten asuinseutua. Toejoen sijaan pommituksen kohteeksi joutui keskustan kupeessa sijainnut puutaloista koostuva V kaupunginosa.
Poriin kohdistuneet ilmahyökkäykset loppuivat jo pari viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Maaliskuun aikana kaupunkia ei enää pommitettu. Tämän katsotaan johtuneen helmikuussa toimintansa aloittaneesta Säkylän lentotukikohdasta. Pyhäjärven jäältä operoinut Lentolaivue 28 perustettiin suojaamaan Porin, Rauman ja Turun kaupunkeja sekä niiden satamia.
Jatkosodan aikana Poria ei pommitettu, johtuen saksalaisten hallussa olleen Porin lentokentän vahvasta ilmatorjunnasta sekä Viron menettämisen vuoksi pidentyneistä lentomatkoista.
Helmikuun 1940 tuhoisa pommitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuhoisin kaupungin keskustaan kohdistunut pommitus tapahtui 2. helmikuuta 1940. Aamupäivän aikana sai surmansa yhteensä 21 ihmistä. Yhteensä 20 lentokoneesta koostunut laivue pommitti ensin Mäntyluodon satamaa ja kääntyi sen jälkeen kohti kaupunkia. Keskustassa se pudotti noin 200 pommia Satakunnan keskussairaalan ja Seikun sahan väliselle alueelle.[3]
Yksi pommeista osui suoraan Rosenlewin tehtailla olleeseen sirpalesuojaan ja surmasi 14 työntekijää. Yksitoista heistä oli naisia ja kolme miehiä. Rosenlewin uhreista osa on haudattu Käppärän hautausmaalla sijaitsevaan yhteishautaan.[3]
Helmikuun 2. päivän pommitukset vaativat lisäksi muualla kaupungissa seitsemän uhria, joista kaksi oli miehiä ja viisi naisia.[3]
Mäntyluodon sataman pommitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen suuria vahinkoja aiheuttanut hyökkäys Mäntyluotoon tapahtui joulukuun 22. päivänä 1939 ja sen jälkeen satamaa pommitettiin parin päivän välein. Pommikoneet saapuivat yleensä 8–9 aikoihin aamulla, joka johti siihen, että satamassa alettiin työskentelemään vain öisin.[4]
Mittavilta henkilövahingoilta Mäntyluodossa vältyttiin, mutta pommitukset aiheuttivat suuria materiaalisia vahinkoja. Hyökkäyksissä tuhoutui muun muassa sataman ruokala sekä kaksi suurta varastomakasiinia.[4]
Lisäksi pommit vaurioittivat rautatietä, junanvaunuja, lautatapuleja sekä puhelin- ja lennätinlinjoja. Satamassa olleista laivoista osumia saivat ainakin S/S Rigel sekä S/S Bore III ja S/S Bore IV.[4][5]
Ilmatorjunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodan aikana Poria ja Mäntyluotoa suojasivat Säkylän lentotukikohdan lisäksi myös vuonna 1935 rakennettu Reposaaren linnake sekä seudulle sijoitetut rannikkopatterit. Ne onnistuivatkin pudottamaan yhden venäläisen pommikoneen Reposaaren länsipuolelle.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1939–1952 Sota ja teollisuus Satakunnan Museon Teollisuustyön jäljillä -verkkonäyttely. Porin kaupunki. Arkistoitu 28.9.2020. Viitattu 19.10.2012.
- ↑ Talvisota oli Virolle ongelma The Baltic Guide. Viitattu 19.10.2012.
- ↑ a b c Porin tuhoisin pommitus Satakunnan Museon Teollisuustyön jäljillä -verkkonäyttely. Porin kaupunki. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 19.10.2012.
- ↑ a b c Nurmi, Lasse: Karhu katsoo merelle : katsaus Porin sataman 220-vuotiseen historiaan, s. 23–24. Pori: Porin Satama, 2001. ISBN 952-91385-5-5
- ↑ Topic Maritimeforum. Viitattu 19.10.2012.
- ↑ "Reposaaren linnakepuisto", Porin kaupungin esite. Viitattu 19.10.2012.