Talliumjodidi
| Talliumjodidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | TlI |
| Moolimassa | 331,28 |
| Ulkomuoto | Keltainen tai punainen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 440 °C[1] |
| Kiehumispiste | 823 °C[1] |
| Tiheys | 7,29 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 0,006 g/l (20 °C)[1] |
Talliumjodidi (TlI) on tallium- ja jodidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää infrapunasovellutuksissa.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talliumjodidilla on kaksi kidemuotoa eli se on polymorfista. Huoneenlämpötilassa yhdisteen rakenteen alkeiskoppi on ortorombinen ja se on väriltään keltaista. Yli 165 °C:n lämpötilassa rakenne muuttuu kuutiolliseksi cesiumkloridin rakennetta muistuttavaksi ja väriltään punaiseksi. Talliumjodidi on käytännöllisesti katsoen veteen ja laimeisiin happoihin liukenematonta ja liukenee hieman emäksiin.[2][3] Muiden talliumyhdisteiden tavoin myös talliumjodidi on erittäin myrkyllistä[4].
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talliumjodidia valmistetaan saostamalla veteen liukenevasta talliumsuolaliuoksesta, kuten talliumnitraatista, jodidien avulla[1][3].
- TlNO3 (aq) + I- (aq) → TlI (s) + NO3- (aq)
Talliumjodidia käytetään yhdessä talliumbromidin kanssa infrapunalähettimissä.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Bob Blumenthal, Kelly Sellers & Matthew Koval: Thallium and Thallium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013.
- ↑ Heinrich Micke & Hans Uwe Wolf: Thallium and Thallium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1037. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)
- ↑ a b T.S.S. Dikshith: Hazardous Chemicals, s. 382. CRC Press, 2013. ISBN 9781439878200 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Christopher G. Morris: Academic Press dictionary of science and technology, s. 2198. Academic Press, 1992. ISBN 978-0-12-200400-1 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)