Taipaleen kanava
Taipaleen kanava on puoli kilometriä pitkä sulkukanava Varkaudessa, Unnukan ja Haukiveden Siitinselän välillä. Se on osa Saimaan syväväylää. Samalla paikalla sijaitsee vierekkäin nykyinen sulkukanava ja vanha kanava eli nykyinen museokanava.
Ensimmäisen kanavan rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 1835.[1] Työmaan johtajana toimi Svante Vestling. Taipaleen kanava oli Suomen ensimmäinen kanava, jossa oli sulkuportit. Taipaleen kanavan rakennustyömaalla oli myös Suomen ensimmäinen rautatie vuosina 1836–1840.[2] Kanavan juhlalliset avajaiset olivat 6. heinäkuuta 1840.lähde?
Alkuperäinen kanava on nykyään museokanavana noin sata metriä itään toimivasta kanavasta.lähde?
Uuden kanavan rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saimaan kanava oli valmistunut vuonna 1856. Se johti liikenteen lisääntymiseen ja Taipaleen kanava kävi ahtaaksi. Päätös uuden kanavan rakentamisesta tuli keisarillisena käskykirjeenä heinäkuussa 1865.[3]
Rakennustöiden alkaminen siirtyi joulukuulle 1867. Työt osuivat siis suurten nälkävuosien ajalle. Tieto työmahdollisuudesta ja palkan maksamisesta viljana kiiri laajalle.[4] Työmaalle tuli miehiä kaikkiaan 51 pitäjästä Pohjanmaata myöten. Tammikuussa 1868 töissä oli 600 miestä, monilla heistä vielä perhe mukana. Useat asuivat maakuopissa. Alkeelliset olosuhteet ja taudit saivat aikaan murhenäytelmän, yksin huhti - toukokuun 1868 aikana haudattiin 281 henkeä.[5]
Varkauden seurakunta pystytti vuonna 1936 työmaalla kuolleiden muistomerkin hautapaikalle Varkausmäkeen.[6]
Kanava avattiin uudessa paikassa 16. syyskuuta 1871. Se oli 564 metriä pitkä ja siinä oli kaksi sulkua.[7]
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanavaa modifioitiin vuosina 1962–1967. [8] 1960-luvun muutoksissa sulkukammion kokoa laajennettiin, yhdistämällä vanhat 35 metrin sulut ja niiden välissä ollut tasausallas yhdeksi 160 metrin suluksi[9]. Muutos mahdollistaa useimpien Saimaan kanavan kautta saapuvien alusten pääsyn kanavan läpi pohjoiseen Leppävirran reitille. Kanava kuuluu osana 4,35 metrin Saimaan syväväylään, joka kulkee Savonlinnasta Kuopioon ja Siilinjärvelle asti.lähde?
Kanavan sulkuja hoidetaan vieressä olevasta ohjauskeskuksesta. Vaikka sulutus toimii vesiliikennekaudella 24 tuntia vuorokaudessa, niin kanavan yhteydessä olevaa maantiesiltaa ei avata tieliikenteen ruuhka-aikoina pelkästään huvialuksia varten.[10]
Vieressä sijaitsevassa Taipaleen kanavamuseossa on sisätiloissa näyttely vesiteiden ja kanavien historiasta. Museoon kuuluu myös vanhan ja uuden kanavan rantaa kiertävä polku opasteineen.[11]
Nykyisen kanavan ylittävät avattava maantiesilta, joka on läppäsilta (alikulkukorkeus 4,5 metriä), sekä avattava rautatiesilta, joka on kääntösilta (alikulkukorkeus 4,7 metriä).[9]
Taipaleen ja Konnuksen kanavien käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana NRC Group Finland Oy.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannu Soikkanen: Varkauden historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino, 1963.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Soikkanen s. 96
- ↑ Soikkanen s. 97
- ↑ Soikkanen s. 204
- ↑ Soikkanen s. 205
- ↑ Soikkanen s. 208
- ↑ Andrew G. Newby: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 (s. 207) Helsinki Collegium for Advanced Studies. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Soikkanen s. 209
- ↑ Kalapaikka.net
- ↑ a b Väylävirasto - Taipaleen kanava vayla.fi.
- ↑ Liikennevirasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pohjois-Savon muisti: Taipaleen kanavamuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hankintailmoitukset: Taipaleen ja Konnuksen kanavien käyttö ja kunnossapito 2022-2026 hankintailmoitukset.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taipaleen kanava Wikimedia Commonsissa
- Väylävirasto - Taipaleen kanava