Taijärvi
| Taijärvi Taihu Tài Hú |
|
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Kiina |
| Paikkakunta | Wuxi ja Suzhou, Jiangsu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | kymmeniä jokia ja kanavia, muun muassa Keisarinkanava |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 3 m |
| Pinta-ala | 2 338 km² |
| Keskisyvyys | 1,9 m |
| Suurin syvyys | 2,6 m |
| Keskivirtaama | alle 0,4 m³/s (MQ) |
 Taijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Taijärvi eli Taihu tai Taihujärvi (kiin. 太湖, pinyin Tài Hú, suuri järvi) on suuri ja matala järvi Kiinan Jiangsun maakunnan eteläosassa Jangtsejoen suistoalueella.[1][2] Sen pinta-ala on 2 338 neliökilometriä (toisen lähteen mukaan 2 240 km2). Järven ulottuvuus pohjoisesta etelään on 68,5 kilometriä ja idästä länteen 56 kilometriä. Keskisyvyys on 1,9 metriä ja suurin syvyys 2,6 metriä.[3]
Järvi on Kiinan kolmanneksi suurin makean veden järvi Poyang- ja Dongtingjärvien jälkeen.[2] Järvi toimii vesivarastona, tulvansuojelualtaana, matkailu- ja virkistysalueena, vesiväylänä sekä kalanviljelyaltaana. Järvi toimii usean suurkaupungin kuten Shanghain sekä järven rannalla sijaitsevien Suzhoun, Wuxin ja Zhejiangin maakunnan Huzhoun prefektuuritason kaupunkien juomaveden lähteenä.[3]
Taijärveä pidetään muinaisena meren laguunina, joka mahdollisesti muodostui ääritulvan seurauksena. Alueelta on löydetty merellisiä sedimenttejä, jotka tukevat tätä syntynäkemystä. Ajan saatossa laguuni sulkeutui ja järvestä tuli lopulta makean veden allas. Sittemmin osin ihmisen rakentamien kanavajärjestelmien kuten Keisarinkanavan kautta järveä on käytetty tulvansuojelussa.[3] Järveen liittyy monimutkainen, jopa 172 joen tai kanavan verkosto. Järven valuma-alueen joet ovat yhteismitaltaan noin 12 000 km. Kevät- ja kesätulvan aikaan järveen virtaa tyypillisesti vettä lännestä ja lounaasta ja vesi poistuu idän suuntaan Itä-Kiinan mereen. Kuivan kauden aikaan syksyllä ja talvella virtaussuunta voi kuitenkin vaihtua, etenkin järven itäosan joissa.[3]
Lannoite- ja saastekuorman sekä suojelualueiden vähenemisen seurauksena järvessä elävien lajien moninaisuus on pudonnut vuoden 1960 jälkeen.[4] Ravinteet ovat levinneet ja rehevöittäneet järveä. Suurin osa saasteista on peräisin jätevesistä ja maataloudesta. Leväkukinnat ovat lisääntyneet ja kestäneet jopa koko kesäkauden, mikä haittaa veden käyttöä juomaveden raakavetenä.[3] Kaksi ruutanalajia on uhattuna.[4]
Taijärven eteläosassa sijaitseva saari (Donting) on Kiinan suurin makeanveden järven saari. Saarella kohoava Xishanvuori, joka tunnetaan myös nimellä Xishan Dongting, on yhdessä saaren itäpuolella sijaitsevan niemen Dong Shan -vuorten kanssa kuuluisan Biluochun-teen (Bi Luo Chun, 碧螺春) teepensaiden kasvualuetta.[5][6][7]
-
-
-
-
Kuuluisan Biluochun-teen teepensaita.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lake Tai (luettavuudeltaan rajoitettu tietosanakirja-artikkeli) Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 23.6.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Taihu Lake chinatravel.com. Arkistoitu 23.6.2015. Viitattu 23.6.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Boqiang Qin, Pengzhu Xu, Qinglong Wu, Liancong Luo, Yunlin Zhang: Environmental issues of Lake Taihu, China (pdf) Hydrobiologia (2007) 581:3–14, DOI 10.1007/s10750-006-0521-5. worldlakes.org. Arkistoitu 23.6.2015. Viitattu 23.6.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Lake Profile: Tai (Taihu) worldlakes.org. Viitattu 23.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Nihtinen, Pekka: Kiinalainen teekirja. (Biluochun sivulla 225/320) Helsinki: Memfis Books, 2004. ISBN 951-98833-3-9
- ↑ Bi Luo Chun Tea viconyteas.com. Viitattu 23.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Choose Authentic Dongting Bi Luo Chun Green Tea teavivre.com. Arkistoitu 1.8.2015. Viitattu 23.6.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taijärvi Wikimedia Commonsissa
- Taihu Lake (Tai Lake) (englanniksi) (travelchinaguide.com)
- Taihu Lake, lower Yangtze drainage basin: evolution, sedimentation rate and the sea level (abtrakti / Geomorphology, Vol. 41, 2001; järven syntyhistoriaa) (englanniksi) (sciencedirect.com)