Taidekeskus Ahjo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ahjon rakennus Joensuun taidemuseon pihasta katsottuna.

Taidekeskus Ahjo on Joensuussa vuonna 1998 perustettu taidekeskus. Ahjoa ylläpitää Joensuun Taiteilijaseura ry.

Ahjoa ylläpiti vuosina 1998-2020 Taidekeskus Ahjon kannatusyhdistys ry, jonka jäsenyhdistyksinä ovat toimineet Joensuun Taiteilijaseuran (1998-2020) lisäksi Itä-Suomen tanssin aluekeskus (2005-2020), Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri ry (2000-2011), poikkitaiteellinen kulttuuriyhdistys Vääräpyörä ry (2002-2004), Pohjois-Karjalan Kätsä ry (1998-2005) sekä Pohjois-Karjalan Valokuvataiteen seura (1998-2000).[1]

Ahjon pyrkimyksenä on tarjota tuore näkökulma pohjoiskarjalaiseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen taiteeseen.

Ahjon tiloissa on jatkuvasti vaihtuvia kuvataidenäyttelyitä. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana näyttelyitä on ollut 200. Sen lisäksi tiloissa pidetään muun muassa konsertteja sekä teatteri- ja tanssiesityksiä, työpajoja, kirjailijamatineoita ja paneelikeskusteluja. Ahjo on yksi Joen yön tapahtumapaikka.

Ahjon näyttelytilat sijaitsevat kaupungin keskustassa Joensuun taidemuseon pihapiirissä Kirkkokadun ja Koskikadun kulmassa. Näyttelytiloja on neljä: Sysi, Koksi, Hiili ja Kytö.

Rakennuksen historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puinen rakennus on entinen Joensuun lyseon voimistelusali, ja yläkerrassa oli veisto- eli käsityöluokka (1911)[2] .

Rakennuksen sisätilat tuhoutuivat tulipalossa huhtikuussa 1981. Tuolloin siellä oli Joensuun Ampujien ilma-aserata.[3] Sali korjattiin taidemuseon tilapäisnäyttelyiden pitopaikaksi vuonna 1981 [4] ja sai nimen Gymnasium. Kustannussyistä taidemuseo joutui siitä luopumaan, ja tiloissa toimi Pohjois-Karjalan Tanssiopisto 1990-luvulla. [5] [6] Ahjo aloitti toimintansa vuonna 1998.

  1. Juhlakirja. Joensuun Taiteilijaseura 70 vuotta. 2015. s.8.
  2. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  3. Karjalainen 6.4.1981, Määritä ajankohta!
  4. Waenerberg, Annika-Kiiski, Päivi: Lyseosta museoksi, Joensuun lyseorakennuksen taidehistoriallista taustaa ja rakennusvaiheita. s. 34. Joensuu: Joensuun kaupungin museot, 1983. ISBN 951-99519-6-2
  5. Heikki Eskelinen: Joensuun lyseon rakennus, nykyinen Taidemuseo, on satavuotias. Karjalainen (päivämäärää ei tiedossa, juttu saatavissa lehden elektorisesta arkistosta)
  6. Joensuun keskustan ennen vuotta 1930 rakennetut puutalot. Karjalainen, 9.8.1996.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]