Taepodong-2

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Taepodong 2)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Pohjois-Korean ohjusten kantamat. Uloimpana kuvattu Taepodong-2:n arvioitu kantama.

Taepodong-2 eli TD-2 (kor. 대포동2, myös Paektusan-2) on kehitteillä oleva pohjoiskorealainen strateginen ballistinen ohjus, joka saattaa kuljettaa 1 000 kg hyötykuorman 4 500–6 700 km:n päähän.[1] Ohjuksesta mahdollisesti edelleen kehitettävät muunnelmat saattavat kantaa Yhdysvaltoihin asti. Koska ohjus käyttää pääosin nestemäistä polttoainetta, sen laukaisuvalmistelut vievät viikkoja. Ohjus on myös nykyajan aseeksi liian epätarkka, mutta silti sillä voitaisiin pelotella Yhdysvaltoja. Pohjois-Korea on kehitellyt TD-2:ta jo vuodesta 1987. Muutamat raketin koelaukaisut epäonnistuivat, mutta eräässä kokeessa ohjus lensi ainakin 3 200 km.lähde? 12. joulukuuta 2012 Pohjois-Korea ilmoitti laukaisseensa TD 2 -tyyppisellä Unha 3 -raketilla onnistuneesti Kwangmyŏngsŏng-3-satelliitin, minkä Yhdysvaltain satelliitteja valvova tutkaverkko vahvisti. Muu maailma tuomitsi jyrkästi laukaisun, jota muun muassa Etelä-Korea piti naamioituna ohjuskokeena.

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unha-3-satelliitin epäonnistunutta laukaisuyritystä pidettiin lännessä Taepodong-2-ohjuksen epäonnistuneena kokeena.

Pohjois-Korea pyrkii kehittämään Taepodong-2 ohjuksen pelotteeksi Yhdysvaltoja vastaan.[2] Tekniikaltaan ohjus on vanhanaikainen, koska se käyttää alemmissa vaiheissaan nestemäistä polttoainetta, eikä kiinteää niin kuin suurvaltojen mannertenväliset ohjukset.

Taepodong 2 -ohjus perustuu pitkälti venäläiseen 1950–1960-luvun Scud-ohjuksen tekniikkaan, mutta sen koko on suurempi. Nimi Taepodong tulee erään ohjuksen vanhemmasta nimestä. Ohjuksen vuonna 1987 alkanut kehittely on edelleen kesken, eikä yksikään kolmesta koelennosta ole täysin onnistunut.

Ohjuksen kaksivaiheinen versio kantaa mahdollisesti 4 000 km:n matkan ja kolmivaiheinen 4 500–6 700 km.lähde? Tällöin Taepodong-2 olisi rajoitetun matkan ballistinen ohjus, joka pystyy uhkaamaan Yhdysvaltain alueesta ainakin Alaskaa ja Havaijia. Sen mahdolliset edelleen kehitetyt versiot saattavat kantaa ainakin jopa 9 000–15 000 km.[3] Silloin Taepodong-2-ohjuksen jatkoversio olisi täyden matkan mannertenvälinen ohjus (FRICBM), jolla Pohjois-Korea pystyisi uhkaamaan ainakin Australiaa, Yhdysvaltain länsiosaa ja Eurooppaa.

Ohjuksen 1. vaihe Musudan perustuu venäläiseen sukellusveneestä laukaistavaan R-27 Zyb -ohjukseen. Pohjois-Koreaa auttoivat Musudanin luomisesa venäläiset Makejev-toimiston asiantuntijat. 2. vaihe on kehitetty ehkä Scud-johdannaisista Nodong tai Kwasong, ja 3. vaihe on luultavasti kiinalainen kiinteäpolttoaineinen raketti.

Pohjois-Korealla on ohjuksen kärkikartio, joka kestää ilmakehään paluun kuumuuden. Ohjuksen suurin rasite lienee sen hyvin suuri epätarkkuus, jolloin se ei soveltuisi aseeksi. Samoin ohjuksen käyttöä aseena rajoittaa sen pitkä valmisteluaika laukaisua varten.[4] Tämä rakettityyppi on myös kallis.

Kolmivaiheinen versio on lähes sama kuin satelliitin laukaisuun suunniteltu versio Unha, "Hopeajoki", "Linnunrata". Koko ohjus on noin 36 metriä pitkä, ja painaa täytenä hieman yli 79 tonnia. Raketin läpimitta on 2–2,2 metriä. Kunkin rakettivaiheen paloaika on noin 100 sekuntia, ja kolmivaiheinen raketti saavuttaa yli 7 900 m/s nopeuden.lähde?

Laukaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 koelaukaisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Korea koelaukaisi Taepodong-2-ohjuksen 5. heinäkuuta 2006, mutta koe epäonnistui ohjuksen räjähdettyä ja pudottua jo 42 sekunnin lennon jälkeen Tyyneen valtamereen.[5]

Huhtikuun 2009 laukaisukoe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unha, Taepodong 2:n satelliitin laukaisuun aiottu muunnos.

4. huhtikuuta 2009 Pohjois-Korea yritti laukaista Kwangmyŏngsŏng-2 ("Kirkas tähdenvalo 2") -tietoliikennesatelliitin Taepodong-2:n muunnoksella nimeltä Unha ("Hopeajoki", "Linnunrata"). Laukaisu oli tiedossa etukäteen; valmistelut havaittiin tiedustelusatelliitilla jo helmikuussa. Tiedotusvälineet seurasivat lännessä mm. sitä, milloin rakettia tankattiin. Laukaisu epäonnistui, ja raketti putosi Tyyneenmereen. Tämänkin mukaan Pohjois-Korea on mannertenvälisestä ohjuspelotteesta kaukana, mutta koe oli huomattavasti menestyksekkäämpi kuin vuoden 2006 koe.kenen mukaan? Jos Pohjois-Korea ei pysty laukaisemaan satelliittia Maata kiertämään, niin se ei pysty laukaisemaan tarkkuutta vaativalla tavalla mannertenvälistä ohjustakaan. Silti raketti lensi yli 3 000 km:n matkan, ehkä 3 200 km, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin yksikään Pohjois-Korean aikaisemmin laukaisema raketti.lähde? Virallisten tietojen mukaan laukaisu onnistui, ja satelliitti kiertää maata.lähde? Niin venäläiset kuin amerikkalaisetkaan eivät ole sitä havainneet.

Vuoden 2012 satelliitin laukaisuyritys ja onnistunut laukaisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Korea kutsui ulkomaisia asiantuntijoita seuraamaan juhlavuoden kunniaksi aiottua satelliittilaukaisua.[6] Laukaisu kuitenkin epäonnistui pahoin, kun raketti räjähti lennettyään 120 kilometriä.[7][8] Epäonnistumisen myönsi avoimesti jopa Pohjois-Korean virallinen, yleensä epäluotettava tiedotus. Länsimaat vastustivat jo etukäteen koetta, jota ulkomailla pidettiin naamioituna ohjuskokeena. Yhdysvallat katkaisi kokeen takia ruoka-avun Pohjois-Korealle, minkä maan hallitus uhkasi kostaa. Myöskään Kiina ja Venäjä eivät pitäneet laukaisusta.

Pohjois-Korea ilmoitti 12. joulukuuta 2012 onnistuneesta Kwangmyŏngsŏng-3-sääsatelliitin laukaisusta Unha 3 -raketilla, minkä Etelä-Korean ja Yhdysvaltain asevoimien tarkkailijat vahvistivat.[9] Maan kiertoradalle päässyt esine näkyi Yhdysvaltain ilmavoimien satelliitteja tarkkailevassa NORAD:n tutkassa. Laukaisu tapahtui Sohaen avaruuskeskuksesta (Tongchang-ri:stä) kello 00:49:46 UTC eli 09:49 Pohjois-Korean aikaa. Raketti laukaistiin etelään päin Keltaisen meren ylle Etelä-Korean ja Kiinan välistä.[10]

Raketin kolme vaihetta toimivat normaalisti, ja ne irtosivat kukin vuorollaan raketista. Rakettivaiheita ja muita raketin osia putosi ainakin kolmeen paikkaan mereen. Ensimmäinen rakettivaihe paloi loppuun ja putosi 100 km länteen Etelä-Korean rannikosta ja toinen rakettivaihe putosi Filippiinien länsipuolelle noin 14 minuuttia laukaisun jälkeen.

Raketti muutti nousunsa aikana suuntaansa maan pyörimisliikettä vastaan siten, että sen radan kallistuma muuttui. Raketin kolmas, viimeinen vaihe paloi loppuun noin 2 000 km:n päässä maan pintaa pitkin, 500 km:n korkeudessa, jolloin satelliitti asettui kiertoradalleen. Sitten Kolmas rakettivaihe irtosi satelliitista 9 minuuttia 27 sekuntia laukaisun jälkeen.[11][12][13] Raketti lensi 12 minuuttia laukaisunsa jälkeen Okinawan yli Japanin ampumatta rakettia alas, millä Japani oli uhannut [14] Satelliitti asettui napojen kautta kulkevalle radalle, jonka kaukaisin piste maan pinnasta oli 584 km, läheisin piste 499 km, radan kallistuma päiväntasaajaa vasten 97,4 astetta ja kiertoaika 95 minuuttia 29 sekuntia. Napojen kautta kulkevaa rataa käytetään useimmiten lähinnä kartoitus- ja vakoilusatelliiteissa. Satelliitti painoi noin 100 kg. Vaikka Pohjois-Korea ilmoittikin satelliitin kiertävän aurinkosynkronisella radalla, rata on yli 7 astetta kallellaan napoja vastaan. Myös väitettiin, ettei satelliitti asettunut aiotulle ympyrämäiselle, vaan hieman soikealle radalle.

Pohjois-Korea ilmoitti sääsatelliittinsa laukaisun liittyvän rauhanomaiseen tieteen ja tekniikan kehitykseen. Iltapäivällä 12. joulukuuta ei vielä ulkomailla tiedetty, toimivatko satelliitin tekniset järjestelmät. Yhdysvalloissa väitettiin satelliitin pyörivän hallitsemattomasti.

Muun muassa Etelä-Korea, Japani ja Yhdysvallat pitivät satelliittilaukaisua naamioituna ohjuskokeena.[15] Asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Korea oli edistynyt ohjusohjelmassaan, ja raketti kantaa taistelukärjen ainakin 6 000 km:n päähän, eli Havaijille asti. Toisaalta epäiltiin vahvasti Pohjois-Korean kykyä tehdä oikeasti toimiva ja tehokas mannertenvälinen ohjus.[16]. Pohjois-Korean kanssa ydin- ja rakettiyhteistyötä tehnyt Iran onnitteli maata laukaisusta. Useimmat ulkomaat, muun muassa Etelä-Korea, Taiwan, Japani, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kiina, Intia ja Venäjä tuomitsivat YK:n päätöslauselman vastaisen kokeen.[17][18] Myös YK:n pääsihteeri ja turvallisuusneuvosto tuomitsivat laukaisun.[19][20] Pohjois-Korea oli saanut apua rakettilaukaisussa Iranilta.[21]

Taepodong 2 -ohjuksen koelaukaisut 2009, 2012

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2009 Pohjois-Korea testasi pitkän kantaman Taepodong 2 -ohjuksen tekniikkaa yrittäen laukaista sen muunnelmalla Unha:lla koesatelliitin. Satelliitti ei päätynyt maata kiertämään raketin vian takia, mutta raketti lensi silti hyvin pitkälle, noin 3 200 km:n päähän. Vaikka koe näytti, ettei Pohjois-Korean pitkän kantaman ohjuspelote toimi, se herätti kovan vastalausemyrskyn muualla maailmalla. Pohjois-Korea päätti, ehkä lännen painostuksen takia tai ehkä sitä tekosyynä käyttäen, aloittaa ydinaseohjelmansa uudestaan. Lännen kanssa eri mieltä olevat Kiina ja Venäjäkin ilmaisivat tälle vastalauseensa. Huhtikuun puolivälissä 2006 Pohjois-Korea karkotti pois IAEA:n tarkastajat,[22]. Pohjois-Korean toimia pidetään maailmalla hyvin uhkaavina, eikä osata sanoa, missä määrin kyse on pelkästä diplomaattisesta taktikoinnista ja missä määrin Pohjois-Korean halusta rakentaa itselleen voimakas ydinasepelote.

Pohjois-Korean yritys laukaista Taepodong 2 -ohjus kolmannen kerran epäonnistui virallistenkin pohjoiskorealaisten tietojen mukaan, kun ohjus hajosi osiin lennettyään hieman yli 100 km. Tämäkin koe herätti jo etukäteen vastalauseita maailmalla, ja Yhdysvallat katkaisi Pohjois-Korealta marraskuussa lupaamansa ruoka-avun. Myös Kiina tuomitsi tämän kokeen.

Pohjois-Korea ilmoitti 12. joulukuuta 2012 onnistuneesta satelliittilaukaisusta. Laukaisulaite oli Unha 3 -kantoraketti, joka on Taepodong 2 -tyyppiä. Tällä kertaa raketin kaikki kolme vaihetta toimivat normaalisti. Kantoraketti lensi Japanin yli maan puuttumatta asiaan, ja raketin osia putosi suunnitelman mukaisesti ainakin kolmeen paikkaan mereen. Yhdysvaltain ilmavalvonta NORAD vahvisti, että raketti vei jonkin esineen maata kiertävälle radalle. Suurvallat eivät pitäneet satelliitin laukaisusta, koska koetta pidettiin yleisesti naamioituna ohjuskokeena. Satelliitin käyttämä melkein maan napojen kautta kulkeva aurinkosynkroninen rata viittaa myös mahdolliseen vakoilusatelliittiohjelmaan. Etelä-Korea[17] ja länsivallat Iso-Britannia ja Yhdysvallat tuomitsivat jyrkästi kokeen muun muassa YK:n päätöslauselman vastaisena.[9]. Myös Kiina ja Venäjä pahoittelivat koetta[23]. Pohjois-Koreassa juhlittiin onnistunutta koetta, mutta pian laukaisun takia koolle kutsuttu YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi kokeen, samoin kuin Nato. Yhdysvaltain antamien tietojen mukaan satelliitin laukaisu ei olisi ollut niin onnistunut kuin väitettiin, satelliitti pyörisi radallaan holtittomasti. Kaiken lisäksi satelliitin rata on hieman liian soikea ja aurinkosynkroniseksi liikaa kallellaan. Taepodong 2 -ohjusta pidetään rakettina, joka ei voi kuljettaa suurta hyötykuormaa lyhyellä laukaisuajalla tarkasti Yhdysvaltoihin, niin kuin nykyaikaisen ohjuksen täytyisi. Unha 3 -laukaisun onnistumisen katsottiin yleisesti silti merkitsevän sitä että Pohjois-Korea oli mennyt eteenpäin ohjusohjelmassaan, koska raketin kaikki kolme vaihetta toimivat. Unha eli TD-2 kantaa kolmivaiheisena ainakin 4 500 kilometriä, ja pienellä muutaman sadan kilon kärjellä jopa 9 000 kilometriä, jolloin ohjus kykenee ainakin teoriassa uhkamaan Yhdysvaltoja[24].

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Taepodong 2 -ohjus voisi kantaa Alaskaan ja Havaijiin asti[vanhentunut linkki] Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 5.7.2006
  2. ↑ http://www.globalsecurity.org/wmd/world/dprk/td-2.htm
  3. ↑ North Korea's missile programme BBC News 27 May 200
  4. ↑ North Korea’s Taepodong and Unha Missiles FAS
  5. ↑ Pohjois-Korean raketti onnistui ohjuksena, mutta satelliitti putosi mereen[vanhentunut linkki]
  6. ↑ North Korea to invite observers to satellite launch, Spacedaily.com 17.3.2012
  7. ↑ Pohjois-Korean raketin laukaisu epäonnistui (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Pohjois-Korean raketin laukaisu on epäonnistunut (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat uutiset Ulkomaat 13.4.2012
  9. ↑ a b Pohjois-Korea laukaisi rakettinsa onnistuneesti Yle Uutiset Ulkomaat 12.12.2012
  10. ↑ Pohjois-Korea laukaisi kiistellyn raketin Mtv3 Uutiset Ulkomaat 12.12.2012 03:07
  11. ↑ Trajectory of Satellite Launch vs. ICBM Launch (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ A flight profile of the KSLV-1 rocket
  13. ↑ Flight Profiles KSLV-1 (Angara based)[vanhentunut linkki]
  14. ↑ Kaiutinautoja ja tanssiryhmiä – Pohjois-Koreassa juhlittiin onnistunutta rakettilaukaisua (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat Uutiset Ulkomaat 12.12.2012
  15. ↑ Näin Pohjois-Korea selittää rakettiaan Iltalehti Uutiset Ulkomaat Keskiviikko 12.12.2012
  16. ↑ Key step in North Korea's missile ambitions By Jonathan Marcus, BBC News Asia 12.12.2012
  17. ↑ a b Kiinalta yllätysmoitteet Pohjois-Korealle Iltalehti uutiset ulkomaat Keskiviikko 12.12.2012
  18. ↑ Pohjois-Korealle kritiikkiä yllättäviltä tahoilta (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 12.12.2012
  19. ↑ USA tuomitsee Pohjois-Korean raketinlaukaisun Iltalehti Uutiset Ulkomaat Keskiviikko 12.12.2012
  20. ↑ Pohjois-Korean raketin osia löytyi merestä[vanhentunut linkki] Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 13.12.2012
  21. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 10.12.2012
  22. ↑ Pohjois-Korea karkotti IAEA:n tarkastajat YLE 2009
  23. ↑ Pohjois-Korealle kritiikkiä yllättäviltä tahoilta (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat
  24. ↑ Underestimated or overestimated? North Korea’s satellite launch in perspective (Arkistoitu – Internet Archive) Bulletin of atomic scientists, analysis, David Wright , 13 December 2012

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taepodong-2&oldid=22015707”