Kuun lyhytkestoiset ilmiöt

 

Kuun kraatteri Clavius katsottuna huonolla seeingillä, eli silloin kun ilma väreilee. Ajoittain välähtelevät esille pienten kraatterien reunavallit.

Kuun lyhytkestoiset ilmiöt (engl. Transient lunar phenomenon, lunar transient phenomenon; lyh. TLP, LTP) tarkoittaa väitettyjä Kuun pinnalla tapahtuvia lyhytaikaisia ja nopeasti ohimeneviä muutoksia, joiden aiheuttajaa ei tunneta. Yleensä ne ovat kirkkaita pisteitä, välähdyksiä, utuja ja tilapäisiä värinmuutoksia. Useimmat tutkijat suhtautuvat näihin ilmiöihin epäillen, koska näitä ilmiöitä on havaittu harvoin, ja selittävät havaitut ilmiöt havaitsijasta, kaukoputkesta ja Maan ilmakehästä ja muista Kuuhun liittymättömistä syistä johtuviksi.

Tunnetuin Kuun lyhytkestoinen ilmiö lienee venäläisen Krimin astrofysikaalisessa observatoriossa työskennelleen tähtitieteilijän Nikolai A. Kozyrevin marraskuun 2–3 päivän välisenä yönä vuonna 1958 näkemä hämärtymä ja punertuma Alphonsus-kraatterin keskushuipun seudulla. Spektrimittauksen mukaan hämärtymän aiheuttaneessa pilvessä oli hiiltä. Eniten lyhytkestoisia ilmiöitä on havaittu Aristarkhos-kraatterin lähellä, jossa arvellaan tapahtuvan ajoittaista, pienimuotoista tulivuoritoimintaa. Lyhytkestoista ilmiöitä on selitetty myös pietsosähköisen ilmiön tuottamalla sähkövarauksella, fluoresenssilla jossa ultraviolettivalo muuttuu joissain mineraalissa näkyväksi valoksi, kuunjäristyksen kalliosta vapauttamilla kaasuilla, meteoroiditörmäyksillä ja lämpötilanvaihteluihin liittyvillä kuunvyöryillä ja kaasujen vapautumisella. Mahdollisia muita selittäjiä ovat havaitsijan ja kaukoputken väliin menevät hyönteiset, linnut ja nykyaikana satelliitit, sekä ilmakehän rauhattomuuden tuottamat haamukuvat ja häiriöt kaukoputkissa. Jotkut ovat väittäneet ainakin joidenkin Kuun lyhytkestoisten ilmiöiden liittyvät ufoihin. Joitakin ilmiöitä on havainnut moni samaan aikaan.

Kuun lyhytkestoisia ilmiöitä ovat tilapäiset kirkastumiset, himmenemiset, kaasupilven mieleen tuovat muodostumat, punertumat ja sinertymät, pinnan piirteiden hämärtymät, odottamattomat harmaat varjot, tähdenkaltaiset välähdykset ja valot ja muut normaalista poikkeavat ilmiöt. Ilmiöiden kesto vaihtelee sekunneista tunteihin, ja koko kilometreistä satoihin kilometreihin. Monien TLP:ien läpimitaksi arvellaan alle 1 km. Monia ilmiöitä havaitaan seuduilla jotka ovat Kuun tummien laavatasankojen ja vaaleiden ylänköjen rajalla. Usein ilmiöitä näkyy melko lähellä kuun terminaattoria eli valon ja varjon rajaa.

Jotkut nimekkäät havaitsijatkin kuten William Herschel, Wilhelm Struve, E. E. Barnard ja Auoduin Dollfus ovat nähneet lyhytkestoisia ilmiöitä. Yleensä ilmiöt havaitaan paljain silmin ja niillä ei ole kuin yksi todistaja. Ilmiöitä on valokuvattukin, mutta harvemmin. Vuonna 1953 Leon Stuart otti pistemäisestä Mare Vaporumissa olevasta ilmiöstä kuvan.

Noin 2 000 TLP-havaintoa on tehty ja rekisteröity noin 200 paikasta aikojen kuluessa, noin sadassa vain kerran. Kuussa on noin 30 000 piirrettä, joten tämänkin mukaan havaintoja tulee harvoin ja rajatulta alueelta. Noin 12 paikasta raportteja on tullut enemmän. Tämä merkitsee sitä, että ilmiöt keskittyvät tietyille alueille Kuussa.. Monia liekkimäisiä TLP:itä on nähty Kuun tummien "merien" eli laavatasankojen reunoille, jotka ovat menneisyydessä olleet tuliperäisiä alueilta. Eniten LTP-ilmiöitä on havaittu Aristarkhos-kraatterin lähellä alueella, jolla ovat Herodotos ja Schröterin laakso. Seuraavana tilastossa tulevat kraatterit Plato, Prochus ja Alphonsus, Agrippa, Herodotos ja Gassendi.. Osa LTP-ilmiöistä kyetään selittämään, mutta noin 40 % jää selittämättä.

Ilmiön syyt

Kuun lyhytkestoisten ilmiöiden selitysyritykset voidaan karkeasti jakaa Kuusta ja muista kuun ulkopuolisista syistä johtuviin. On melko varmaa, että näillä ilmiöillä on monia selittäjiä.

Luonnollisin selitys näille ilmiöille on ilmakehän väreily, joka voi todella vääristää Kuun piirteitä huomattavasti. Valon taittuminen Maan ilmakehässä voi synnyttää LTP:n, samoin Maan pilvien aiheuttamat valovaikutukset Kuussa.. Jokin valaistu kraatteri saattaa näkyä sivummalla hetken aikaa tumman pohjan päällä. Ihmisen tekemä avaruusromu, joka saattaa joskus näkyä kuun ja havaitsijan välissä, samoin Maan ilmakehässä olevat linnut, hyönteiset ja lentolaitteet. Pieni pilvi voisi luoda oudon pilven, joka näyttää olevan Kuussa.

Eräs usein ehdotettu syy Kuun oudoille ilmiöille voisi olla joillakin alueilla yhä jatkuva ajoittainen tulivuoritoiminta. Aristarkhos-kraatterista tiedetään luotainmittauksen perusteella tulevan radon-222-kaasua. Tämän kraatterin lähellä on nähty monesti lyhytkestoisia ilmiöitä.

Meteoriittien osumat Kuuhun näkyvät joskus Maahan ja niitä onkin havaittu. Havaitut sinertymät voivat olla maatamo, eli kuutamo Maassa^selvennä, joka heijastuu sopivan tyyppisistä kuun pinnoista. Osa TLP:istä saattaa liittyä lämpötilanmuutoksiin Kuun pinnalla kun päivä koittaa tai kun Aurinko laskee siellä. Tähän viittaa sekin että monet lyhytaikaiset ilmiöt ovat melko lähellä valon ja varjon rajaa, joskaan eivät kaikki. Vuorovesimuutokset saattavat muutella Kuun pintaa tai vapauttaa pölyä tai kiven sisään taskuihin jäänyttä kaasuja sieltä, niin kuin kuunjäristys. Kuun pinnalla lienee fluoresoivaa kiveä, joka muuttaa Auringon ultraviolettisäteilyn näkyväksi. Maan magneettikentän, Auringon hiukkassäteilyn ja Kuun vuorovaikutus saattaa luoda LTP:n jonkin ilmiön avulla, jota ei tunneta. Pietsosähköinen puristusilmiö voi synnyttää LTP:n. Kun kallio puristuu kasaan, pietsosähköinen ilmiö luo valoa.

Aiheesta muualla

• Lunar Transient Phenomenon Research Program
• Transient Lunar Phenomena (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lunar Transient Phenomena (Arkistoitu – Internet Archive) NASA feature story
• Lunar transient phenomena Association of Lunar & Planetary Observers
• Science@NASA - Lunar Transient Phenomena (Arkistoitu – Internet Archive)
• NASA - Lunar Impact Monitoring Program (Arkistoitu – Internet Archive)
• Columbia Astronomer Offers New Theory Into 400-year-old Lunar Mystery