TA-yhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
TA-Yhtymä Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Toimitusjohtaja Jouni Linnavuori
Kotipaikka Espoo
Toimiala kiinteistöliiketoiminta, rakennuttaminen, isännöinti
Tuotteet vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasunnot sekä liiketilat
Tytäryhtiöt TA-Asumisoikeus Oy, Taova Oy
Kotisivu www.ta.fi

TA-Yhtymä Oy on konserniyhtiö, jonka tytäryhtiöt harjoittavat asuntosektorin kiinteistöliiketoimintaa, rakennuttamista ja isännöintiä. Konsernin yhtiöt omistavat yli 20 000 asuntoa. TA-Yhtymä Oy toimii yhtiöjärjestyksensä mukaan yleishyödyllisenä yhtiönä, joka rakennuttaa ja omistaa pääasiassa vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtymän asuntokannasta noin 79 prosenttia on asumisoikeusasuntoja[1].

Konserniin kuuluu useita tytäryhtiöitä: TA-Yhtymä Oy omistaa ja hallinnoi vuokra-asuntoja, joista pääosa on rahoitettu arava- ja korkotukirahoituksella. TA-Asumisoikeus Oy hallinnoi asumisoikeusasuntoja ja Taova Oy vuokra-asuntoja. Kohteet isännöidään omalla henkilökunnalla, mutta kiinteistönhuoltoon käytetään ostopalveluja.

Konserni on rakennuttanut viime vuosina noin 1 000 asuntoa vuodessa.

Espoon päätoimipisteen lisäksi TA-Yhtymällä on toimipisteet Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Oulussa sekä Kittilässä.[2]

TA-Yhtymä Oy kuuluu Suomen suurimpiin asuinkiinteistöjen omistajiin. Vuonna 2022 sen vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asui noin 37 000 asukasta 50 paikkakunnalla. Pääosa asunnoista on pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Vuonna 2022 TA-Yhtymä Oy:llä oli asumisoikeus- ja/tai vuokra-asuntoja seuraavilla paikkakunnilla:

  • Espoo
  • Haapavesi
  • Hattula
  • Helsinki
  • Hollola
  • Hyvinkää
  • Hämeenlinna
  • Iisalmi
  • Joensuu
  • Jyväskylä
  • Järvenpää
  • Kaarina
  • Kangasala
  • Kauniainen
  • Kemi
  • Keminmaa
  • Kempele
  • Kerava
  • Kirkkonummi
  • Kittilä
  • Kokkola
  • Kouvola
  • Kuopio
  • Lahti
  • Lappeenranta
  • Laukaa
  • Lempäälä
  • Lieto
  • Lohja
  • Mäntsälä
  • Naantali
  • Nokia
  • Nurmijärvi
  • Oulu
  • Pieksämäki
  • Pirkkala
  • Porvoo
  • Posio
  • Raisio
  • Riihimäki
  • Rovaniemi
  • Salo
  • Siilinjärvi
  • Sipoo
  • Tampere
  • Tornio
  • Turku
  • Tuusula
  • Vantaa
  • Vihti
  • Ylöjärvi

Konsernin esiyhtiön, Tarveasunnot Oy:n perusti vuonna 1970 keskustapuolueen entinen talouspäällikkö Reijo Vähätiitto. Yhtiö nimitettiin yleishyödylliseksi asuntorakennuttajaksi, ja se ryhtyi rakentamaan kiinteistöjä hallintaansa valtion aravalainoituksen turvin. Vuosituhannen vaihteessa yhtiöllä oli vajaat 3 000 asuntoa.

Vuosituhannen vaihteessa toimintaa johti toimitusjohtajana Aulis Raappana. Yhtiön toimintaa kritisoitiin siitä, että omistus oli keskittynyt yksityiselle Vähätiiton suvulle. Valtion asuntorahasto keskeytti lainoituksensa yhtiölle syksyllä 2006 ja ilmoitti jatkavansa sitä ainoastaan jos omistuspohja laajenee. Vaatimus oli, että Vähätiittojen osuus laskee korkeintaan 40 prosenttiin. Kun Tarveasunnot vaikeni kommentoinnista ja pidättäytyi muutoksista, Asuntorahasto ilmoitti poistavansa yhtiön yleishyödyllisyyden statuksen. Tällöin konsernin yleishyödyllinen asuntorakennuttaminen eriytettiin TA-Yhtymä Oy:ksi, johon Vähätiittojen omistusosuus määritettiin korkeintaan 45 prosentiksi.[3][4]

  1. TA-Yhtymä Oy:n vuosikertomus 2022 ta.fi.
  2. TA-Yhtiöiden verkkosivusto ta.fi.
  3. Yksityisomaisuus valtion varoin. Helsingin Sanomat - Kotimaa - 22.2.2000 (Käyttäjätunnuksella). Viitattu 24.1.2024.
  4. Riitta Vainio: Tarveasunnot saa jatkaa toimintaansa, Helsingin Sanomat - Kotimaa - 22.2.2000 (Käyttäjätunnuksella). Viitattu 24.1.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]