T-Bone Slim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
T-Bone Slimin pamfletti "Starving Amidst Too Much" (1923).

Matti Valentin Huhta (14. helmikuuta 1882 Ashtabula, Ohio[1] – 11. toukokuuta 1942 New York), paremmin tunnettu taiteilijanimellä T-Bone Slim, oli amerikansuomalainen runoilija, lauluntekijä, kolumnisti, kulkuri ja ammattiyhdistysaktiivi. Hän oli mukana anarkosyndikalistisen Industrial Workers of the World (IWW) -ammattiliiton toiminnassa.[2]

Huhtaa pidetään yleisesti yhtenä merkittävimmistä 1920- ja 1930-lukujen radikaalissa amerikkalaisessa työväenliikkeessa vaikuttaneista kirjoittajista.[3] Hänen teksteillään oli myöhemmin vaikutusta myös Yhdysvaltojen 1960-luvun kansalaisoikeusliikkeeseen ja samalla vuosikymmenellä Chicagossa syntyneeseen surrealistiseen taidesuuntaukseen.[4][5] Huhdan ihailijoita on myös muun muassa Yhdysvaltojen 1900-luvun merkittävimpiin intellektuelleihin kuuluva Noam Chomsky.[6]

Huhdan kiertelevän elämäntavan vuoksi hänen vaiheistaan tiedetään hyvin vähän. Hänestä ei esimerkiksi tunnettu pitkään yhtään valokuvaa. Ainoat säilyneet Huhtaa esittävät kuvat olivat hänen lehtikolumniensa yhteydessä julkaistujen pilapiirrosten ja sarjakuvien karikatyyrejä. Vasta 2019 julkaistiin kuvia Huhdasta.[7][8] Taiteilijanimensä lisäksi Huhta käytti salanimenään jäsenkorttinsa numeroa, "Card No. 198308".[2]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohion Ashtabulassa ystävänpäivänä syntyneen Matti Valentin Huhdan vanhemmat olivat työväenluokkaisia suomalaisia siirtolaisia. Vanhemmat olivat Kälviältä muuttaneet Matti Leppihuhta ja Priitta Johanna Huhtaketo[9]. Huhta vietti lapsuutensa Pennsylvanian Eriessä[4] ja avioitui vuonna 1901 Rosa Kotilan kanssa. Perheeseen ehti syntyä neljä lasta ennen avioeroa, jonka jälkeen Huhta jätti kotiseutunsa noin vuonna 1910. Sen jälkeen hän piti vain harvoin kirjeitse yhteyttä perheeseensä. Huhta kierteli kulkurina ympäri Yhdysvaltoja satunnaisia töitä tehden. IWW:n jäsen hänestä tuli 1910-luvun aikana. Huhdan ensimmäinen lauluteksti ilmestyi vuonna 1920 IWW:n julkaisemassa laulukirjassa. Seuraavana vuonna hänen kirjoituksiaan alkoi ilmestymään säännöllisesti liiton julkaisemassa Industrial Solidarity -viikkolehdessä. Vuonna 1931 lehdeksi vaihtui toinen IWW:n julkaisu Industrial Worker. Huhta jatkoi kolumnistina aina kuolemaansa saakka vuoteen 1942.[2]

Huhta tunnettiin yksin viihtyvänä kulkurina, joka kiersi maata resuisissa vaatteissa ja pestautui rahapulan iskiessä satunnaisiin töihin. Kolumniensa mukaan hän työskenteli muun muassa satamissa, suurten tasankojen maatiloilla ja metsätyöläisenä Tyynenmeren rannikon osavaltioissa. Hän kertoi myös vierailuistaan Duluthin suomenkielisessä Työväen Opistossa ja majailustaan Chicagon kodittomien maankiertäjien asuinalueilla. 1930-luvun puolivälissä Huhta ilmeisesti asettui New Yorkiin, jossa hän työskenteli Hudsonjoella kuljetusproomun kapteenina. Huhta oli myös New Yorkin aikanaan mukana IWW:n toiminnassa. Lisäksi hän oli itärannikon ahtaajien ammattiliiton jäsen.[2]

Huhdan ruumis löytyi ajelehtimasta East Riverissä 15. toukokuuta 1942. Se oli ollut vedessä noin neljä päivää. Merkkejä ulkoisista vammoista ei ollut, ja näin kuolinsyyksi määriteltiin hukkuminen. Poliisin arvioin mukaan Huhta oli joutunut päihtyneenä veden varaan, mutta Huhdan tunteneiden ihmisten mukaan hän ei käyttänyt alkoholia, eikä kukaan ollut koskaan nähnyt häntä humalassa. Matti Valentin Huhta haudattiin Hart Islandin saarella sijaitsevalle varattomien hautausmaalle.[2]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Industrial Solidarityn ja Industrial Workerin lisäksi Huhdan mustan huumorin sävyttämiä kolumneja ilmestyi säännöllisesti myös muissa IWW:n lehdissä, kuten 1920-luvulla Industrial Pioneerissa ja 1930-luvulla The One Big Union Monthly -lehdessä. Hänen kirjoituksiaan julkaisi lisäksi suomenkielinen Industrialisti. Huhta kirjoitti myös kaksi pamflettia, joista toisen kustansi IWW:n rakennustyöläisten ja toisen elintarviketyöläisten osasto.[2]

Huhdan kolumneja ja muita kirjoituksia on koottu vuonna yhdeksi niteeksi Juice is Stranger Than Friction – Selected Writings of T-Bone Slim (1985).[3] Sen toimitti 1960-luvun Chicagon surrealistisen taideliikkeen johtohahmoihin kuulunut Franklin Rosemont.[10] Vuonna 2013 Savukeidas-kustantamo julkaisi Huhdan kirjoituksia suomeksi nimellä Mielipuolipiteitä ja muita kirjoituksia.

Sanomalehtiartikkeleiden lisäksi Huhta tunnettiin myös runoilijana ja lauluntekijänä. Poliittisilla lauluilla oli suuri merkitys IWW:n toiminnassa, ja Huhta oli Ralph Chaplinin ja ruotsalaissyntyisen Joe Hillin ohella liiton merkittävin laulunsanoittaja. Huhdan tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa "The Popular Wobbly", "Mysteries of a Hobo's Life" ja "The Lumberjack's Prayer". Huhta ei tiettävästi itse soittanut mitään instrumenttia eikä myöskään laulanut, joten hän ei ole levyttänyt yhtään kappalettaan. Lauluja julkaistiin säännöllisesti IWW:n kustantamissa Little Red Songbook -laulukirjoissa.[2] Huhdan kappaleita ovat myöhemmin levyttäneet muun muassa Pete Seeger[11] ja Utah Phillips.[12] Ne nousivat uudelleen suosioon 1960-luvulla kansalaisoikeusliikkeen parissa.[4]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T-Bone Slimin sanaleikkejä on julkaistu Ville-Juhani Sutisen suomentamana Parnassossa.[13]

Pamfletit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Power of These Two Hands (1922)
  • Starving Amidst Too Much (1923)

Kirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Juice is Stranger Than Friction – Selected Writings of T-Bone Slim (toimittanut Franklin Rosemont, 1985)
  • Starving Amidst Too Much & Other IWW Writings on the Food Industry (sisältää Huhdan pamfletin, 2005)
  • Mielipuolipiteitä ja muita kirjoituksia (2013)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ United States World War I Draft Registration Cards, 1917-1918, Matt Arlund
  2. ↑ a b c d e f g T-Bone Slim: A Brief Biography of Matt Valentine Huhta Industrial Workers of the World. Viitattu 4.11.2013.
  3. ↑ a b Goodreads Viitattu 4.11.2013.
  4. ↑ a b c Famous Hobos and their Sad Deaths, from Alexander Supertramp to T Bone Slim (Arkistoitu – Internet Archive) Digital Dying. Viitattu 4.11.2013.
  5. ↑ The Surrealist Adventure and the Poetry of Direct Action – Passionate Encounters Between the Chicago Surrealist Group, the Wobblies and Earth First! The Anarchist Library. Viitattu 4.11.2013.
  6. ↑ Propaganda and Indoctrination (Arkistoitu – Internet Archive) The Noam Chomsky Website. Viitattu 10.11.2013.
  7. ↑ Stammeier, Jenni: Suomalaiset junapummit : kulkureita ja kerjäläisiä Amerikan raiteilla. Jyväskylä: Docendo. 1112090887 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 23.8.2019).
  8. ↑ Working Class History: WCL E01: T-Bone Slim – the laureate of the logging camps Working Class History. 4.9.2019. Viitattu 5.11.2019. (englanti)
  9. ↑ T-Bone Slim geni_family_tree. Viitattu 1.2.2020.
  10. ↑ Franklin Rosemont (1943-2009): Leading US surrealist and anthologist of André Breton dies 25.4.2009. World Socialist Web Site. Viitattu 4.11.2013. (englanniksi)
  11. ↑ "The Popular Wobbly" (Arkistoitu – Internet Archive) Smithsonian Folkways. Viitattu 4.11.2013.
  12. ↑ "The Popular Wobbly" (T-Bone Slim) (Arkistoitu – Internet Archive) Folkarchive. Viitattu 4.11.2013.
  13. ↑ Parnasso3/2013 s. 47.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=T-Bone_Slim&oldid=21483225”