Tšaika
| GAZ Tšaika | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Neuvostoliitto |
| Valmistaja | GAZ |
| Valmistusvuodet | 1959–1988 |
| Korimalli |
4-ovinen sedan 4-ovinen avoauto 5-ovinen farmari |
| Luokka | F-segmentti |
| Vetotapa | takaveto |
Tšaika (ven. Ча́йка, Lokki) on GAZin valmistama neuvostoliittolainen limusiini. Mallia GAZ-13 valmistettiin Gorkissa vuosina 1959–1981 ja GAZ-14 vuosina 1977–1988. Väitetään että auton ulkonäkö olisi kopioitu vuoden 1955 Packard Patricianista ja painonapein toimiva automaattivaihteisto Chrysleriltalähde?.
Tšaika oli 6-litraisine V8-moottoreineen Neuvostoliitossa vain NKP:n ylemmän puoluejohdon ja sitä lähellä olevien ryhmien saatavilla. Näitä olivat esimerkiksi neuvostoarmeijan marsalkat ja kenraalit, Pravdan ja Izvestijan päätoimittajat, Venäjän ortodoksisen kirkon korkeimmat johtomiehet sekä Neuvostoliiton liittolaismaiden valtionpäämiehet.[1] Autosta on olemassa avomalli sekä harvinaiseksi jäänyt farmariversio.
Käyttäjäkokemusten mukaan Tšaikan ongelmia olivat auton kokoon nähden heikkotehoiset jarrut, automaattivaihteiston särkymiselle altis valintanäppäimistö, huonot ovien ja ikkunoiden tiivisteet ja ala-arvoiset ovien lukot. Toisaalta auton moottori kävi kauniisti ja tasaisesti, ajo-ominaisuudet vastasivat saman kokoisia amerikkalaisia autoja ja kromatut koristeosat olivat korkealuokkaisia.[2]
Suomeen tuotiin 1960-luvulta 1980-luvulle erikoistilauksesta muutamia Tšaika-autoja, ja maahantuojana toimi muitakin neuvostoliittolaisia autoja edustanut Oy Konela Ab. Niitä oli edustusautoina muun muassa Tampella Oy:llä, G. A. Serlachius Oy:llä ja Yhtyneillä Paperitehtailla. Vuorineuvos Juuso Walden hankki samalla kerralla kolme Tšaikaa edustusautoiksi Yhtyneiden Paperitehtaiden Valkeakosken, Jämsän ja Simpeleen tehtaille. Edustuskäytön jälkeen muutama Tšaika GAZ-13 oli käytössä takseina, jolloin niihin oli vaihdettu alkuperäisen moottorin tilalle dieselmoottori.[3] Vuonna 1985 Helsingissä järjestettiin ainoa missään länsimaassa koskaan tapahtunut Tšaikojen luovutustilaisuus. Neljästä samalla kerralla maahantuodusta Tšaika GAZ-14:stä yksi luovutettiin Nokian, toinen Wärtsilän ja kolmas Koneen edustusautoksi, ja neljäs jäi Konelan omaan käyttöön.[4][5]
Suomalaisessa populaarikulttuurissa Tšaika esiintyy Mika ja Turkka Malin kappaleessa ”Taksien taksi”. Laulun aiheena on erään Forssan seudulla toimineen taksiautoilijan auto. Kappale ilmestyi veljesten albumilla Mää ja hiljanen Viljanen vuonna 1985.[6]
Mallit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
GAZ-13 Tšaika -
GAZ-13B Tšaika -
GAZ-13S Tšaika -
GAZ-14 Tšaika -
GAZ-14-05 Tšaika
_1X7A8082.jpg)
.JPG)
Tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| TŠAIKA | GAZ-13 | GAZ-14 |
|---|---|---|
| Henkilöluku | 7 | 7 |
| Moottorin iskutilavuus, cm³ | 5520 | 5530 |
| Sylinterin halkaisija / iskunpituus, mm | 76 / 66 | 100 / 88 |
| Suurin teho, hv / rpm | 195 / 4200 | 235 / 4400 |
| Suurin vääntömomentti, kpm | 41,0 / 2200 | 46,1 / 2200 |
| Puristussuhde | 8,5:1 | 8,5:1 |
| Vaihteisto | 3-nopeuksinen automaatti | 3-nopeuksinen automaatti |
| Massa; netto (brutto), kg | 2100 (2625) | 2640 (3200) |
| Huippunopeus, km/h | 160 | 175 |
| Polttoaineenkulutus, l/100 km | 14 (40–50 km/h) | 22 (80 km/h) |
| Pituus / leveys / korkeus, mm | 5600 / 2000 / 1620 | 6110 / 2020 / 1580 |
| Akseliväli / raideväli, mm | 3250 / 1540 | 3450 / 1580 |
| Valmistusmäärä, kpl | 3 179 | 1 120 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Markku Mäkipirtti: Autot Suomessa 2 – Neuvostoliittolaiset autot. Tampere: Apali Oy, 2009. ISBN 978-952-5026-85-6.
- Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1986. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1986.