Tšagodoštšan piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tšagodoštšan piiri Vologdan alueen kartalla.
Kartta piirin kuntarajoista.

Tšagodoštšan piiri (ven. Чагодо́щенский райо́н, Tšagodoštšenski raion) on paikallinen itsehallintoalue Vologdan alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 2 400 neliökilometriä ja asukkaita on 14 600 henkeä.

Sijainti ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšagodoštšan piiri sijaitsee Vologdan alueen läntisimmässä osassa. Koillisessa se rajoittuu Babajevon ja idässä Ustjužnan piireihin, etelässä Novgorodin ja luoteessa Leningradin alueisiin. Seudun halki virtaavat Mologaan laskevat Tšagodoštša- ja Kobožajoet. Piirin alueella on yli 20 järveä. Pinta-alasta 63,9 % on metsää.[1]

Ensimmäiset asukkaat saapuivat seudulle mesoliittikaudella 7000–4000 vuotta eaa. Ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä asukkaina oli suomalaisugrilaisia heimoja, jotka myöhemmin sulautuivat 300–800-luvuilla tulleisiin slaaveihin. Seudulla on runsaasti arkeologisia muistomerkkejä, joita ensimmäisenä tutki D. E. D. Europaeus. Hänen löytönsä ovat nykyään Suomen kansallismuseon kokoelmissa.[2]

Vuoteen 1918 saakka seutu kuului Novgorodin läänin Ustjužnan kihlakuntaan. Heikosti kannattaneen maatalouden lisäksi asukkaat harjoittivat metsänhakkuita ja -uittoa, kalastusta sekä avustivat alueen läpi kulkeneen Marian vesitien liikennettä. 1800-luvulta lähtien seudun talouden perustan on muodostanut paikallista raaka-ainetta käyttävä lasiteollisuus. Vuonna 1926 perustettiin suuri nykyaikainen lasitehdas, jonka ympärille syntyi Tšagodan taajama.[3]

Piirin hallinnollinen keskus on Tšagodan taajama. Lisäksi siihen kuuluu Sazonovon taajama sekä 7 maalaiskuntaa: Belyje Kresty, Borisovo, Izboištši, Lukinskoje (keskuspaikka Anišino), Megrino, Pervomaiski ja Pokrovskoje.

Piirin päämies on Vasili Borin.[2]

Piirin kautta kulkee Vologdan ja Uuden Laatokan välinen A114-maantie sekä Kabožan ja Podborovjen välinen rautatie (Tšagodan ja Ogarjovon asemat).

Lasiteollisuus muodostaa edelleen seudun talouden selkärangan (86 % teollisuustuotannosta). Lasitehtaita on kolme: OAO Pokrovski steklozavod, OAO Smerdomski steklozavod ja OOO Tšagodoštšenski steklozavod i Kº. Lisäksi harjoitetaan metsänhankintaa, turpeen ja kalkin tuotantoa.[4]

Piirin alueella toimii 6 maatalousyritystä ja 13 yksityistilaa.[2] Maatalous on keskittynyt maidon tuotantoon.[5]

Piirin alueella on 12 yleissivistävää koulua, joista 3 on keskikouluja. Lisäksi toimii lasi- ja metsäalan työntekijöitä valmistava ammattikoulu.[6] Kulttuurilaitoksia ovat 4 kulttuuritaloa, 3 kulttuuri- ja vapaa-ajankeskusta, 2 taidekoulua, keskuskirjasto ja sen 14 osastoa sekä historian ja kansankulttuurin museo. Belyje Krestyn kylässä toimii Venäjän ortodoksisen kirkon seurakunta. Tšagodassa ilmestyy piirilehti Iskra.[7]

  1. Tšagodoštšenski raion. Obštšije svedenija. vologda-oblast.ru. Arkistoitu 12.10.2007. Viitattu 10.10.2008. (venäjäksi)
  2. a b c Tšagodoštšenski raion. Pasport MO. vologda-oblast.ru. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 10.10.2008. (venäjäksi)
  3. Tšagodoštšski raion. Ekonomika vologda-oblast.ru. Arkistoitu 10.10.2007. Viitattu 7.10.2008. (venäjäksi)
  4. Tšagodoštšenski raion. Promyšlennost. vologda-oblast.ru. Arkistoitu 10.10.2007. Viitattu 10.10.2008. (venäjäksi)
  5. Tšagodoštšenski raion. Selskoje hozjaistvo. vologda-oblast.ru. Arkistoitu 12.10.2007. Viitattu 10.10.2008. (venäjäksi)
  6. Tšagodoštšenski raion. Sotsialnaja sfera. vologda-oblast.ru. Arkistoitu 10.10.2007. Viitattu 10.10.2008. (venäjäksi)
  7. Tšagodoštšenski raion. Pasport MO. vologda-oblast.ru. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 10.10.2008. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]