Tündre järv
| Tündre järv | |
|---|---|
 Järvi kuvattuna etelärannalta |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Viljandimaa, Valgamaa |
| Kunnat | Mulgi, Tõrva |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskuoja | Jõeveski oja |
| Järvinumero | VEE2114800 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 88,8 m |
| Rantaviiva | 6,074 km |
| Pinta-ala | 72,6 ha[1] |
| Keskisyvyys | 4,9 m |
| Suurin syvyys | 10,6 m |
| Valuma-alue | 7,1 km² |
 Tündre järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tündre järv (myös Tõndre järv, Tõõdre järv, Tondre järv)[2] on Virossa Valgamaalla Tõrvan kunnan ja Viljandimaalla Mulgin kunnan välisellä rajalla sijaitseva luonnollinen järvi.[2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Viron eteläosassa Latvina rajan läheisyydessä. Järven pinta-ala on 72 hehtaaria ja se on 2,5 kilometriä pitkä ja 350 metriä leveä. Siihen laskee noin 10 metsäojaa, joista Tündre oja on huomattavin. Se laskee järven itäpäähän Teringi soolla sijaitsevasta Alatsin järvestä. Sen laskuoja on Jõeveski oja, joka lähtee järven luoteispäästä ja virtaa lounaaseen Latvian rajan yli. Joki yhtyy ensin Atsejokeen ja se yhtyy Ruhjajokeen ja vesi päättyy lopulta Burtniekin järveen. Järven valuma-alueen laajuus on 7,1 neliökilometriä ja se levittäytyy sekä Viron että latvian puolelle.[2][3][4]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 4,9 metriä ja suurin syvyys 10,6 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0035 kuutiokilometriä eli 3,5 miljoonaa kuutiometriä [5]. Järven rantaviivan pituus on 6,1 kilometriä ja rannat ovat pääosin heikkapohjaista metsää. Järven etelärannalla on asutusta muutaman talon verran.[2][3][4]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti saman aikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja se on rehevöitynyt.[2]
Luontoarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvessä on eniten lahnaa, särkeä, ahventa, kiiskeä ja haukea.[4]
-
Syksyinen ilme rantaruovikossa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri
urlpuuttuu. Estonian Environmental RegisterUrl. Tieto on haettu Wikidatasta. - ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Tündre järv (vee2114800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 17.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c Eesti Entsüklopeedia: Tündre järv, viitattu 28.3.2017
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!