Töijensalo

Töijensalo

Sijainti	Sysmä Päijät-Häme Suomi
Saariryhmä	Töijensalon saariryhmä
Vesialue	Päijänne
Korkein kohta	135 m
Pinta-ala	6,71 km²

Töijensalo on Päijänteen saari Päijät-Hämeessä Sysmässä.

Maantietoa

Saari on 2,9 kilometriä pitkä, 2,3 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 6,7 neliökilometriä eli 670 hehtaaria . Se sijaitsee Tehinselän itäosassa Paimenselän edessä. Sen saariryhmässä on yli 20 pientä saarta. Suuria saaria ovat lounainen Kähärinsaari, luoteinen Kinnarinsaari, pohjoiset Vähä-Juures ja Iso-Juures, ja mantereen suunnalla kaakossa sijaitsee Sotkettama. Sotkettaman välissä on yli 100 metriä leveä Hirvensalmi, jonka poikki on rakennettu tiepenger ja lyhyt silta. Kähärinsaaren välissä on noin 10–500 metriä leveä salmi, jonka kapeimpaan kohtaan on rakennettu tieyhteys. Nämä kolme saarta suojaavat väliinsä lahdelman, joka on alttiina vain etelätuulille. Töijensalon itäpuolella aukeaa Paimenselkä ja länsipuolella Tehinselkä.

Töijensalo on pinta-alaltaan saariryhmänsä suurin saari. Saaren kaakkoisosa muodostaa neliökilometrin kokoisen niemimaan, joka liittyy kapealla kannaksella emäsaareensa. Kannas jää Pietilänlahden Varpuslahden välin. Emäsaaressa on kaksi korkeaa vuorta. Pohjoinen Pietilänvuori kohoaa 135 metrin korkeuteen mpy. ja läntinen Rapalanvuori yhtä korkealle. Molemmat vuoret ovat osittain kallioisia vuoria, jotka näkyvät 60 metrin korkuisina Tehinselän suunnalla kauaksi järvelle.

Saari on metsämaan peitossa, mutta mäkien välissä ja keskellä saarta on jäljellä yksi toimiva maatila peltomaineen. Vakituista asutusta on kolmella tilalla, mutta niiden lisäksi on pääasiassa rannoilla noin 80 vapaa-ajan asuntoa. Sysmän kirkonkylältä tulee Suopelloon asti yhdystie 4131, joka haarautuu siitä Hunningaksen kautta ja Sotkettaman läpi kulkevaksi saaritieksi, joka ylittää Hirvensalmen ja haarautuu saarella moneksi metsä- ja mökkitieksi. Kun päätie jatkaa Kivisalmen yli Kähärinsaareen ylittää yksi sivutie Sorkkalahden tullessaan Sulkusaareen. Kinnarinsaarelle ei mene tietä.

Historiaa

Hartolan seudun taloudellisessa kartoassa vuodelta 1935 on saarelle piirretty kolme maatilaa peltoineen ja niiden lisäksi kaksi muuta tilaa. Saarelle ei kulje tietä edes Sotkettumaan lähelle, vaan saaren asukkaat ovat kulkeneet mantereelta veneellä rantautuen saaren itäpäähän Hirvensalmeen tai Pietilänlahteen. Maatilojen välille on kartan mukaan rakennettu tiet.

Vuosien 1965 ja 1969 peruskartoissa on peltoala hieman vähentynyt eikä saareen ole vielä rakennettu tietä. Itärannassa on jo pari vapaa-ajan asuntoa. Tie saariin on kuitenkin rakennettu ennen vuoden 1985 karttoja ja se kulkee kartassa samoja reittejä kuin nykyään. Mökkejä on yli kymmenen. Vain saaren keskellä olevalla maatilalla on enää peltoja viljelyssä. Vuosien 1993 ja 1996 kartoissa on jo kolmisenkymmentä mökkiä ja karttoihin on nyt merkitty aie rakentaa lisää teitä ja runsaasti lisää kesäasuntoja.