Tähtitalvikki
| Tähtitalvikki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Kanervakasvit Ericaceae |
| Suku: | Tähtitalvikit Moneses |
| Laji: | uniflora |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tähtitalvikki (Moneses uniflora, aiemmin Pyrola uniflora) on monivuotinen, pienikokoinen ruohovartinen kasvi. Se on kanervakasveihin kuuluvan sukunsa ainoa laji. Aiemmin sen katsottiin kuuluvan talvikkeihin.[1] Tähtitalvikkia kutsutaan myös nimellä yksikukkainen talvikki.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähtitalvikki kasvattaa 5–12 senttimetriä korkean pystyn varren. Ruusukemaisesti varren tyvellä olevat lehdet kasvavat vastakkain. Lehdet ovat 1–1,5 cm pitkiä, vastapuikean pyöreitä, pyöreäkärkisiä ja matalaan sahalaitaisia. Lehdet talvehtivat vihreinä. Kukkavana on yksisuomuinen ja sen kärjessä on yksi nuokkuva, hyväntuoksuinen kukka. Viisi valkoista terälehteä muodostavat noin kaksi senttiä leveän näyttävän kukan. Tähtitalvikki kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtitalvikkia kasvaa Euroopassa Pohjois-Italiasta ja Saksasta itään Uralille saakka. Pohjoisessa levinneisyysalue kattaa koko Fennoskandian ja Pohjois-Venäjän tundra-alueita lukuun ottamatta. Lajia tavataan Aasian puolella satunnaisesti läpi Siperian Tyynellemerelle saakka. Tähtitalvikkia kasvaa laajasti myös Pohjois-Amerikan pohjois- ja länsiosissa.[1] Suomessa tähtitalvikkia tavataan koko maassa. Runsaimmin sitä kasvaa Itä- ja Pohjois-Suomessa, muualla maassa sitä tavataan satunnaisemmin.[3]. Tähtitalvikki on pohjoisessa Suomessa harvinaisuus.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtitalvikkia viihtyy varjoisissa, tuoreissa metsissä, korvissa ja puronvarsilla. Kasvupaikat ovat usein lähdeperäisillä tai laidunnetuilla paikoilla.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtitalvikkia on aikaisemmin käytetty kansanlääkinnässä parantamaan vuotavia ja tulehtuneita silmiä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Arne Anderberg: Den virtuella floran: Ögonpyrola Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20.6.2010. (ruotsiksi)
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 214.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 2010. Kasviatlas 2009: Tähtitalvikin levinneisyys Suomessa Viitattu 20.6.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Tähtitalvikki (Moneses uniflora)
- Kasviatlas 2020: Tähtitalvikin levinneisyys Suomessa.
- Pohjolan kasvien pauloissa: Moneses uniflora - tähtitalvikki
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Tähtitalvikki (Moneses uniflora)
- Den virtuella floran: Tähtitalvikin levinneisyys pohjoisella pallonpuoliskolla.
- ITIS: Moneses uniflora (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Moneses uniflora (englanniksi)
- Flora of China: Moneses uniflora (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Moneses uniflora (englanniksi)
