Tähtikoirahai
| Tähtikoirahai | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Luomihaikalat Carcharhiniformes |
| Heimo: | Koirahait Triakidae |
| Suku: | Mustelus |
| Laji: | asterias |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mustelus asterias |
|
 Tähtikoirahain levinneisyys |
|
| Synonyymit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Tähtikoirahai (Mustelus asterias) on koirahaiden (Triakidae) heimoon kuuluva lauhkeissa merivesissä elävä kalalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähtikoirahai voi maksimissaan kasvaa 140 senttimetrin mittaiseksi. Suurin julkaistu paino on 4,8 kilogrammaa.[2] Sen ruumis on muodoltaan hoikka ja pitkänomainen. Tähtikoirahain pääväritys vaihtelee vaalean harmaasta sinertävään ja ruskean harmaaseen ja siinä on myös selkäpuolella tähteä muistuttavia pilkkuja. Selkäevät ovat kumpikin kolmion muotoisia, ja niistä takimmaisempi on vähän pienempi. Selkäevien takaosan alareunassa on pieni piikkinen uloke. Pyrstön ylempi haara on alempaa kehittyneempi. Silmät ovat pitkät ja sijaitsevat pään yläosassa aivan päälaen tuntumassa. Kovien eliöiden murskamiseen soveltuvat hampaat sijaitsevat 56–106 rivissä. Kalan suupielet yltävät sen silmän taakse. Harmaakoirahaista (Galeorhinus galeus) se eroaa sitä tylpemmän kuononsa ja suhteellisesti isomman selkäevänsä verran.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtikoirahain levinneisyys ulottuu Britteinsaarilta etelään aina Kanariansaarille, Välimerelle ja Mauritaniaan asti. Ruotsin ja Norjan läntisillä rannikoilla sitä havaitaan harvoin, mutta silti melko säännöllisesti. Sen elinympäristöjä ovat rannikon läheiset hiekka-, lieju- ja sorapohjaiset matalat vedet, ja se elääkin yleensä alle 70 metrin syvyydessä vedenpinnasta.[3]
Ravinto ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtikoirahain ravinnosta 97–98 prosenttia muodostavat äyriäiset kuten hummerit. Se syö jossakin määrin myös nilviäisiä, kuten simpukoita. Kaloja se ei syö juuri lainkaan. Koiras tulee sukukypsäksi 78–85 ja naaraat 85–90 senttimetrin mittaisena, milloin ne ovat 2–3 vuoden iässä. Ne kutevat kesäisin ja saavat kerralla 7–15 poikasta, jotka syntyvät noin 30 senttimetrin mittaisina. Tämä lukumäärä kasvaa naaraskalan kasvun mukana. Ne tekevät poikasia kahden vuoden välein. Koiraat elävät enintään 13 ja naaraat 18 vuotta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jabado, R.W., Ellis, J.R., McCully, S., Dulvy, N.K., Farrell, E.D., Mancusi, C. & Derrick, D.: Mustelus asterias IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Mustelus asterias (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 84–85. Readme, 2017. ISBN 9789523213722 (suomeksi)