Syysvarpumittari
| Syysvarpumittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Dysstroma |
| Laji: | citratum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dysstroma citratum |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Syysvarpumittari (Dysstroma citratum) on erittäin yleinen loppukesän ja syksyn mittariperhoslaji. Suomessa se on eräs yksilömäärältään runsaimmista mittariperhosista.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkonäöltään jonkin verran vaihteleva, ruskean ja harmaankirjava mittarilaji. Etusiiven poikkiviirut ovat mustia ja erottuvat hyvin. Siiven keskisarka vaihtelee väriltään valkeasta harmaaseen. Keskipilkku on musta ja melko pieni. Ulompi poikkiviiru mutkittelee voimakkaasti, kaartuu siiven keskiosassa ulospäin ja muodostaa melko terävän, kaksihaaraisen mutkan. Keskisaran molemmin puolin siipi on leveälti ruskea. Aivan siiven kärkiosa ja tyvi ovat harmaat. Takasiivet ovat vaalean ruskehtavat, ulkoreunastaan tummemmat. Siiven poikki kulkevassa kaarijuovassa on terävä, ulospäin suuntautuva mutka. Siipiväli 27–32 mm.[1][2][3]
Syysvarpumittari muistuttaa paljon muita Dysstroma-suvun lajeja,[3] erityisesti kesävarpumittaria (Dysstroma truncatum), josta sen erottaa helpoimmin myöhäisemmän lentoajan perusteella.[4]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syysvarpumittari on holarktinen laji, jonka levinneisyys kattaa Euroopan lisäksi Aasian keski- ja pohjoisosat Tiibetiin saakka. Lisäksi se esiintyy laajalti Pohjois-Amerikassa.[3] Suomessa sitä tavataan koko maassa Inarin Lappia lukuun ottamatta. Perhoset aloittavat lentonsa heinäkuun lopulla ja lentoaika jatkuu lokakuulle asti. Huippu on elokuun keskivaiheilla.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erittäin yleinen ja runsaslukuinen perhonen, joka kuuluu syksyn tavallisimpiin lajeihin. Sitä tavataan erilaisissa kulttuuriympäristöissä, mutta myös valoisissa metsissä sekä soiden ympäristöissä. Perhoset lentävät yöllä ja tulevat varsin hyvin sekä valolle että syötille. Ne myös käyvät etenkin maitohorsmien kukilla. Muna talvehtii.[3]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää pääasiassa mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum), ainakin ulkomailla myös monilla muilla kasveilla.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/d/dysstroma_citrata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1762
- ↑ a b c d e Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, 1985. ISBN 951-99620-7-7 s. 145–146
- ↑ Seppo Parkkinen: Perhosten mailla. Suomen perhoslajiston kirjo. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34295-4 s. 114
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)