Syvänniemen työväentalo
| Syvänniemen työväentalo | |
|---|---|
 Syvänniemen työväentalo vuonna 1909. |
|
| Sijainti | Syvänniemi, Karttula |
| Valmistumisvuosi | 1907–1911 |
| Rakennuttaja | Syvänniemen Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 247 neliömetriä |
| Tilavuus | 950 kuutiometriä |
 |
|
Syvänniemen työväentalo oli Karttulan kunnan (vuodesta 2011 eteenpäin osa Kuopiota) Syvänniemen kylässä sijainnut työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syvänniemen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Jäseninä oli enimmäkseen Syvänniemen tehtaan työläisiä ja torppareita.[1] Syvänniemellä on toiminut tuohon aikaan rautaruukki, jonka toiminta loppui vuonna 1908, ja lankarullatehdas, joka lopetettiin vuonna 1932.[2]
Vuonna 1911 yhdistys rakensi itselleen työväentalon tehtaan lahjoittamalle tontille. Talon rakennustyöt kestivät lähes neljä vuotta.[3] Yhdistys kuitenkin mainosti talonsa vihkiäisiä jo loppuvuonna 1907.[4] On mahdollista, että vihkiäisiä vietettiin jo ennen talon lopullista valmistumista. Yhdistys lakkautettiin kommunistilakien nojalla vuonna 1930 (toisen lähteen mukaan 1932), ja talo päätyi valtion takavarikkoon.[1][3]
Vuonna 1935 Kuopion sosialidemokraattinen piiri osti talon ja alkoi vuokrata sitä vuonna 1931 perustetulle Syvänniemen sosialidemokraattiselle työväenyhdistys Alkulle. Sotien jälkeen myös Syvänniemen työväenyhdistys sai jälleen toimia ja liittyi SKDL:oon. Alkoi kamppailu työväentalon omistuksesta työväenliikkeen eri suuntausten kesken. Oikeudenkäynti alkoi vuonna 1946 ja kesti vuosia. Vuonna 1952 oikeudenkäynnin voitti SKDL:n Syväniemen työväenyhdistys. Talo myytiin sittemmin yksityiselle asuintaloksi. Vuonna 1988 se oli yhä pystyssä, mutta huonokuntoinen.[3][1] Talon nykytilasta ei ole tietoa, ja se on voitu purkaa.
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo oli hirsirakenteinen, ja siinä oli pärekatto. Välipohjat olivat puusta ja jalusta kivestä. Talon pinta-ala oli 247 neliömetriä, josta lämmitettävää pinta-alaa 237 neliömetriä. Tilavuus 950 kuutiometriä. Talossa oli juhlasali, jossa 150 istumapaikkaa, näyttämö, ravintola, keittiö, johtokunnan huone sekä vahtimestarin asunto. Talo lämpeni kuudella uunilla, jotka uusittiin vuonna 1946, samalla kun talo katettiin uudelleen. Vuonna 1949 talo sähköistettiin.[3]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapaninpäivänä 1908 yhdistys järjesti talollaan ”joulukuusi-iltaman”. Iltaman ohjelmassa oli mm. puhe, soittoa ja tanssia, ja sen aikana poltettiin joulukuusi.[5] Vuonna 1922 talolla järjestettiin iltama punaorpojen ja sisällissodan vankien hyväksi.[6] Kesäkuussa 1923 Syvänniemen työväenyhdistys järjesti kevätjuhlan, jonka ohjelmassa oli muun muassa torvisoittoa, juhlapuhe, urheilukilpailuja ja näytelmä. Saman vuoden heinäkuussa työväenyhdistyksen näytelmäseura järjesti vielä oman kesäjuhlansa.[7] Vuonna 1935 järjestettiin juhla sen kunniaksi, että talo oli saatu avattua viiden vuoden sulun jälkeen.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Reinikainen, Lauri: Työväenyhdistykset. Teoksessa Karttulan kirja, toim. Kylmälä, Jussi. Jyväskylä: Karttulan kunta, 1987. ISBN 951-99865-5-3
- ↑ Syvänniemen kyläyhdistys: Säilynyt historia syvanniemi.fi. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ a b c d Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 12.11.1907, no 129. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 22.12.1908, no 143. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ Savon Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 21.11.1922, no 91. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ Savon Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 31.5.1923, no 59. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 13.6.1935, no 67. Viitattu 23.9.2022.