Sypressit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sypressit
Välimerensypressin (Cupressus sempervirens) oksia ja käpyjä
Välimerensypressin (Cupressus sempervirens) oksia ja käpyjä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Paljassiemeniset Pinophyta
Lahko: Cupressales
Heimo: Sypressikasvit Cupressaceae
Alaheimo: Cupressoideae[1]
Suku: Sypressit
Cupressus
L.
Katso myös

  Sypressit Wikispeciesissä
  Sypressit Commonsissa

Sypressit (Cupressus) on sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva kasvisuku.

Kuvaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sypressit ovat ainavihantia, 5–40 metriä korkeita havupuita tai pensaita. Niiden neulaset ovat pehmeitä, 2–5 millimetrin pituisia, kasvavat pareittain toisiaan vastapäätä ja pysyvät puussa 3–5 vuotta. Nuorilla, enintään kahden vuoden ikäisillä taimilla neulaset ovat 5–15 millimetrin pituisia ja teräviä. Kävyt ovat 8–40 millimetrin pituisia, muodoltaan pallomaisia tai munan muotoisia ja kypsyvät 18–24 kuukauden kuluttua pölytyksestä. Siemenet ovat pieniä, 4–7 millimetrin pituisia, ja niihin liittyy kummallakin puolella kapea siipi.

Monet sypressilajit ovat hyvin sopeutuneet ajoittaisiin metsäpaloihin. Niiden siemenet voivat pysyä vuosia umpinaisen kävyn sisällä, kunnes emopuu on tuhoutunut palossa, minkä jälkeen siemenistä kasvavat taimet valtaavat avoimeksi tulleen kasvupaikan. Toisten lajien kävyt sen sijaan avautuvat kypsyttyään, jolloin siemenet pääsevät leviämään.

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sypressejä kasvaa laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimässä ilmastossa kuten Pohjois- ja Keski-Amerikassa, Luoteis-Afrikassa, Lähi-idässä, Himalajalla, Etelä-Kiinassa, Italiassa ja Pohjois-Vietnamissa. Joidenkin lajien luontaista levinneisyysaluetta on vaikea määrittää, koska paikoitellen ne ovat runsailta viljelyksiltä levinneet ympäristöön.

Käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia lajeja kasvatetaan puistoissa ja erityisen yleisesti myös hautausmailla koristepuina, Aasiassa myös temppelien ympärillä. Muutamia lajeja kasvatetaan puuaineensa vuoksi, joka voi olla hyvin kestävää.

Lajeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sypressilajien lukumäärästä tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Eri lähteissä niitä ilmoitetaan olevan 16–25 lajia. Tämä johtuu siitä, että niitä esiintyy monin paikoin pieninä ja eristyneinä populaatioina, joista on vaikea selvittää, muodostavatko ne oman lajinsa vai ainoastaan jonkin alalajin tai muunnoksen. Viime aikoina tunnustettujen lajien lukumäärä on ollut vähenemään päin, ja eräitä ennen eri lajeiksi katsottuja muotoja pidetään nykyisin vain alalajeina.

Puutarhoissa yleisesti kasvatettu leylandinsypressi (Cupressus × leylandii) on syntynyt montereynsypressin ja nutkansypressin risteytymänä. Nutkansypressiä pidettiin pitkään valesypressien (Chamaecyparis) sukuun kuuluvana ja nykyään se luetaan vaihtelevasti kuuluvaksi joko sypresseihin, sukuun Callitropsis tai sukuun Xanthocyparis.[2]

Nimeä sypressi käytetään myös eräistä tähän sukuun kuulumattomista, mutta samaan heimoon kuuluvista kasveista. Sellaisia ovat valesypressit[3], joihin kuuluu muun muassa hernesypressi (Chamaecyparis pisifera), suosypressit (Taxodium), deltasypressit (Glyptostrobus), sädesypressit (Callitris), patagoniansypressi (Fitzroya cupressoides), ristisypressi (Pilgerodendron uviferum), atlassypressi (Tetraclinis articulata).

Vanhan mantereen lajeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan mantereen sypressien kävyissä on useimmiten 8–14 käpysuomua, paitsi kiinansypressillä (Cupressus funebris), jolla niitä on vain 6. Tunnetuin laji on Välimerenmaissa kasvava välimerensypressi (Cupressus sempervirens), joka on suvun tyyppilaji. Lajeista Cupressus vietnamensis on läheisempää sukua amerikkalaisille lajeille kuin muille vanhan maailman lajeille, jonka vuoksi eräät tutkijat sijoittavatkin sen sukuun Callitropsis tai sukuun Xanthocyparis.[2]

Uuden mantereen lajeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meksikonsypressin (Cupressus lusitanica) oksia ja käpyjä.

Uuden mantereen sypressien kävyissä on yleensä vain 4–8 käpysuomua, vain montereynsypressillä (Cupressus macrocarpa) niitä on enemmän. Uudemmat tutkimukset viittaavat siihen, etteivät ne ole niin läheistä sukua Vanhan mantereen sypresseille kuin aikaisemmin on luultu. Eräät tutkijat sijoittavat ne omaan sukuunsa Callitropsis, toiset taas sijoittavat vain nutkansypressin (Cupressus nootkatensis) sukuun Callitropsis ja muut amerikkalaiset lajit sukuun Hesperocyparis.[2]

  • Cupressus abramsiana (syn. Cupressus goveniana var. abramsiana, Callitropsis abramsiana)
  • Cupressus arizonica (syn. Callitropsis arizonica) – arizonansypressi[4][3]
    • Cupressus arizonica var. glabra (syn. Cupressus glabra; Callitropsis glabra)
    • Cupressus arizonica var. montana (syn. Callitropsis montana)
    • Cupressus arizonica var. nevadensis (syn. Cupressus nevadensis; Callitropsis nevadensis)
    • Cupressus arizonica var. stephensonii (syn. Cupressus stephensonii; Callitropsis stephensonii)
  • Cupressus bakeri (syn. Callitropsis bakeri)
  • Cupressus goveniana (syn. Callitropsis goveniana) – goveninsypressi[4], goweninsypressi[3]
  • Cupressus guadalupensis (syn. Callitropsis guadalupensis)
    • Cupressus guadalupensis var. forbesii (syn. Cupressus forbesii; Callitropsis forbesii)
  • Cupressus lusitanica (syn. Callitropsis lusitanica) – meksikonsypressi[5][4][3]
    • Cupressus lusitanica var. benthamii (syn. Cupressus benthamii)
  • Cupressus macnabiana (syn. Callitropsis macnabiana) – nevadansypressi[4]
  • Cupressus macrocarpa (syn. Callitropsis macrocarpa) – montereynsypressi[5][4][3]
  • Cupressus nootkatensis (syn. Callitropsis nootkatensis; Xanthocyparis nootkatensis; Chamaecyparis nootkatensis) – nutkansypressi[6][7]
  • Cupressus pigmaea (syn. Cupressus goveniana var. pigmaea; Callitropsis pigmaea)
  • Cupressus sargentii (syn. Callitropsis sargentii) – kaliforniansypressi[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Little, D. P., Schwarzbach, A. E., Adams, R. P. & Hsieh, Chang-Fu. 2004. The circumscription and phylogenetic relationships of Callitropsis and the newly described genus Xanthocyparis (Cupressaceae). American Journal of Botany 91 (11): 1872–1881. Abstract (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Little, D. P. (2006). Evolution and circumscription of the true Cypresses. Syst. Bot. 31 (3): 461–480.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Stevens, P. F.: Cupressoideae Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Christopher J. Earle: Cupressus The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 17.7.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g Alan Mitchell, John Wilkinson: Euroopan puuopas, 1997, ISBN 951-1-14705-6
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 27.10.2012.
  5. ↑ a b c d Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 51. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
  6. ↑ Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 42. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
  7. ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 27.10.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sypressit&oldid=22813464”