SynthAxe
SynthAxe on 1980 - luvulla kehitetty kitaran kaltainen midi - instrumentti. Se ei itse tuota lainkaan ääntä, vaan ohjaa midi-kytkennän avulla syntetisaattoria.
Soittimen kehittivät Bill Aitken, Mike Dixon ja Tony Sedivy vuonna 1985. Kehitystyön rahoitti Richard Bransonin Virgin- yhtymä.[1] Yhtenä erona kitaran soittamisen perusperiaatteeseen on, että Synthaxessa on myös sen kuutta kieltä vastaava koskettimisto, jolla voi muokata soiton ilmaisua tavoilla, joka ei ole mahdollista kitaralle, mutta voi hyödyntää syntetisaattorin ominaisuuksa esimerkiksi puhallinsoittimen jäljittelyssä.
Toimintaperiaatteesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Synthaxessa on kitaran tavoin kuusi kieltä. Ne vastaavat tavallisen kitaran kieliä, mutta eivät tuota ääntä vaan määrittävät äänen ominaisuudet yhdessä otelaudan nauhojen kanssa, joita skannataan jatkuvasti. Kielet reagoivat sekä voimaan että nopeuteen, mikä mahdollistaa kitaran soittotekniikan piirteet, esimerkiksi erilaiset venytykset, liu'utukset ja vibratot. Otelauta määrää myös koskettimiston soivien äänien korkeuden. Instrumentin vibrakampi voidaan määrittää ohjaamaan äänilähteen muita ominaisuuksa, esimerkiksi syntetisaattorin suodatinta.[1]. Toisin kuin kitarassa, soittimen nauhat ovat koko kaulan matkalla tasavälein, mikä vaati kitaristilta soittotekniikan ja - tavan ohella totuttelua.
Vastaanotto, käyttäjiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Synthaxe herätti innostusta ja muutamat huippukitaristit omaksuivat sen. Heitä olivat mm. Allan Holdsworth sekä Lee Ritenour. Etenkn Holdsworth käytti Synthaxea sekä kiertueilla että albumeillaan, mutta luopui kiertuekäytöstä, koska se oli painava ja vaati muita laitteita minkä lisäksi Synthaxe muodostui lopulta harvinaiseksi instrumentiksi. Sitä valmistettiin noin sata kappaletta. Synthaxe oli paitsi radikaali myös kallis instrumentti. Hinta oli v. 1985 10 000 puntaa, mikä vastaa vuoden 2021 rahassa n. 25 000 puntaa.[2] [3] Bela Fleck & The Flecktones - yhtyeen Roy "Futureman" Wooten on muokannut Synthaxesta midi-ohjaimen, jota hän käyttää lyömäsoitin-äänien tuottamiseen ja ohjaamiseen.[2]
Ehkä keskeisimpiä albumeita joilla Synthaxea on käytetty pääinstrumenttina ovat Allan Holdsworthin "Atavachron" ja "Sand" sekä Lee Ritenourin "Earth Run".[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Synthaxen kehittäjät rorguitars.com.
- ↑ a b Menestys rajattua openculture.com.
- ↑ laskin bankofengland.co.uk.