Symbian

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Symbian OS)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Symbian
Nokia Belle -käyttöjärjestelmän kotiruutu
Nokia Belle -käyttöjärjestelmän kotiruutu
Kehittäjä Accenture Nokian puolesta[1] (historiallisesti Symbian Ltd ja Symbian Foundation)
Ohjelmointikielet C++[2]
Toiminnallinen tila Lopetettu
Julkaistu 1997 (nimellä EPOC32)
Viimeisin vakaa versio Nokia Belle Feature Pack 2 (päivitetty Symbian Belle) (2. lokakuuta 2012)
Tuetut kielet Monikielinen
Ytimen tyyppi Reaaliaikainen mikroydin, EKA2
Suoritintuki ARM, x86[3]
Käyttöliittymä Avkon
Lähdekoodimalli Suljettu lähdekoodi, aiemmin avoin lähdekoodi (EPL-lisensoitu)
Lisenssi Alkuperäinen koodi oli omisteista,[4] siirtymä EPL-lisenssiin alkoi Symbian OS:n version 9.1 myötä
Aiheesta muualla
Verkkosivusto

Symbian oli älypuhelimille suunniteltu mobiilikäyttöjärjestelmä (OS) ja sovellusalusta, jota ylläpiti Accenture.[5] Symbianin kehitti alkujaan Symbian Ltd,[6] Psionin EPOC:in jälkeläiseksi ja se toimii ainoastaan ARM-suorittimilla, vaikkakin julkaisematon x86-käännös oli olemassa. Monet merkittävät matkapuhelinvalmistajat, kuten Samsung, Motorola, Sony Ericsson ja ennen kaikkea Nokia, käyttivät Symbiania puhelimissaan. Se oli maailmanlaajuisella keskiarvolla mitattuna maailman suosituin älypuhelinten käyttöjärjestelmä vuoden 2010 loppuun saakka, jolloin Android ohitti sen.[7]

Symbian nousi kuuluisuuteen kun Nokia käytti sitä rakentamansa S60-ohjelmistoalustansa kanssa, joka julkaistiin alkujaan vuonna 2002 ja joka oli käytössä useimmissa Nokian älypuhelimissa. UIQ, toinen Symbian-alusta, oli olemassa samaan aikaan, mutta nämä kaksi alustaa eivät olleet keskenään yhteensopivia. Symbian^3, jota käytettiin ensimmäisen kerran Nokia N8:ssa, julkaistiin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä S60:n ja UIQ:n seuraajaksi. Toukokuussa 2011 Symbian Anna -päivitys julkaistiin virallisesti ja sitä seurasi Nokia Belle -päivitys (alkuperäiseltä nimeltään Symbian Belle) elokuussa 2011.[8][9]

11. helmikuuta 2011 Nokia ilmoitti, että se tulisi käyttämään Microsoftin Windows Phone -käyttöjärjestelmää pääasiallisena älypuhelinalustanaan, ja Symbian tulisi olemaan sen franchise-alusta, pudottaen Symbianin Nokian ensisijaisena älypuhelinalustana.[10][11] 22. kesäkuuta 2011 Nokia teki ulkoistussopimuksen Accenturen kanssa. Accenture tarjosi Symbian-pohjaista ohjelmistonkehitystä ja tukipalveluja Nokialle vuoteen 2016 saakka; noin 2800:sta Nokian työntekijästä tuli Accenturen työntekijöitä lokakuussa 2011.[12] Siirtymä saatettiin loppuun 30. syyskuuta 2011.[5] Nokia 808 PureView oli virallisesti viimeinen Symbian-älypuhelin.[13][14]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: EPOC, S60, MOAP ja UIQ
Symbianin logo huhtikuuhun 2009 saakka.

Symbian sai alkunsa Psionin 1980-luvulla luomasta EPOC-käyttöjärjestelmästä. Kesäkuussa 1998 Psion Softwaresta tuli Symbian Ltd, merkittävä yhteisyritys Psionin ja matkapuhelinvalmistajien Ericsson, Motorola ja Nokia kanssa.

Nimellä Symbian haluttiin viestiä yhteisestä käyttöjärjestelmästä ja yritysten symbioosista.[15]

Jälkeenpäin Symbianille luotiin useita erilaisia ohjelmistoalustoja, joita tukivat erilaiset ryhmän matkapuhelinvalmistajia. Niihin lukeutuvat S60 (Nokia, Samsung ja LG), UIQ (Sony Ericsson ja Motorola) ja MOAP(S) (vain japanilaisille, kuten esim. Fujitsulle, Sharpille jne.).

Kesäkuussa 2008 Nokia ilmoitti ostaneensa Symbian Ltd:n ja uusi, itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö nimeltä Symbian Foundation perustettiin. Nokia, NTT DoCoMo, Sony Ericsson ja Symbian Ltd lahjoittivat omistamansa Symbian OS:n ja siihen liittyvät käyttöliittymät S60, UIQ ja MOAP(S) säätiölle tavoitteena tehdä Symbian-alustasta tekijänoikeusmaksuvapaa, avoimen lähdekoodin ohjelmisto OSI:n ja FSF:n hyväksymän Eclipse Public License (EPL) -lisenssin ehtojen mukaisesti. Alusta on nimetty Symbian OS:n seuraajaksi Symbian Foundationin virallisen julkaisun jälkeen huhtikuussa 2009. Symbian-alustasta tuli virallisesti avointa lähdekoodia helmikuussa 2010.[16]

Nokiasta tuli merkittävä tekijä Symbianin lähdekoodiin, koska sillä oli resurssit sekä Symbian OS:in ytimen että käyttöliittymän kehittämiseen. Siitä lähtien Nokia on ylläpitänyt omaa koodivarastoaan alustan kehitystä varten ja julkaissut säännöllisesti kehitystyönsä tuloksia julkiseen koodivarastoon.[17] Symbianin oli tarkoitus olla kesäkuussa 2008 julkistetun ja virallisesti huhtikuussa 2009 toimintansa aloittaneen Symbian Foundationin johtaman yhteisön kehittämä. Sen tavoitteena oli julkaista koko Symbian-alustan lähdekoodi OSI:n ja FSF:n hyväksymän Eclipse Public License (EPL) -lisenssin ehtojen mukaisesti. Koodi julkaistiin EPL-lisenssillä 4. helmikuuta 2010; Symbian Foundationin mukaan tämä tapahtuma oli laajin koodivaraston siirtymä avoimeen lähdekoodiin historiassa.[18][19]

Kuitenkin jotkin Symbian OS:n tärkeät osat oli lisensoitu kolmansilta osapuolilta, mikä esti säätiötä julkaisemasta täyttä lähdekoodia EPL-lisenssillä välittömästi; sen sijaan nämä lähdekoodin osat julkaistiin paljon rajoittavamman Symbian Foundation License (SFL) -lisenssin ehtojen mukaisesti ja pääsy täydelliseen lähdekoodiin oli rajattu jäsenyrityksille, vaikkakin jäsenyys oli avoin mille tahansa organisaatiolle.[20]

Marraskuussa 2010 Symbian Foundation ilmoitti, että maailmanlaajuisen talous- ja markkinatilanteen muutosten tähden (sekä myös sen tähden, että jäseniltä, kuten Samsungilta[21] ja Sony Ericssonilta ei tullut tukea), se tulisi muuttumaan pelkäksi lisensointiorganisaatioksi;[22] Nokia ilmoitti ottavansa Symbian-alustan ylivalvojuuden käsiinsä. Symbian Foundation tulee pysymään tavaramerkkien oikeuksien haltijana ja lisensoijana ja sen toiminnassa tulisi olemaan mukana vain ei-johtajia.

11. helmikuuta 2011 Nokia julkisti kumppanuutensa Microsoftin kanssa, jonka tuloksena Nokia ottaisi käyttöön Windows Phonen pääasiallisena älypuhelinalustanaan,[23] ja Symbianista tulisi sen franchise-alusta (ja näin ollen Symbian ei enää olisi sen pääasiallinen käyttöjärjestelmä älypuhelimille).[11] Tämän seurauksena Symbian-alustan suosio putosi nopeasti. Kesäkuussa 2011 tehty tutkimus osoittaa, että yli 39 % tutkimuksen aikaan Symbiania käyttäneistä mobiilikehittäjistä suunnittelivat alustan hylkäämistä.[24]

5. huhtikuuta 2011 mennessä Nokia oli lopettanut Symbian-ohjelmiston julkaisemisen avoimen lähdekoodin lisenssillä ja rajannut yhteistyökumppaninsa pieneen, esivalittuun ryhmään yhteistyökumppaneita Japanissa.[4][25] EPL-lisenssillä julkaistu lähdekoodi on edelleenkin saatavilla kolmansien osapuolien koodivarastoissa.[26][27]

22. kesäkuuta 2011 Nokia teki ulkoistussopimuksen Accenturen kanssa. Accenture tarjoaa Symbian-pohjaista ohjelmistonkehitystä ja tukipalveluja Nokialle vuoteen 2016 saakka; noin 2800:sta Nokian työntekijästä tuli Accenturen työntekijöitä lokakuussa 2011.[12] Siirtymä saatettiin loppuun 30. syyskuuta 2011.[5]

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttöliittymä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäisen S60v3:n päävalikko

Symbianissa on ollut natiivi grafiikkatyökalupakki, tunnettu nimellä AVKON (aiemmalta nimeltään Series 60), alusta saakka. S60 suunniteltiin sellaiseksi, että sitä voisi käyttää näppäimistön kaltaisella käyttöliittymällä, joita olivat ~15-näppäiminen matkapuhelimissa yleinen numeronäppäimistö tai minikokoiset QWERTY-näppäimistöt. AVKON-pohjaiset ohjelmat ovat binaaritasolla yhteensopivia Symbian-versioon Symbian^3 saakka ja sen kanssa.

Symbian^3 sisältää Qt-kehitysympäristön, joka on nyttemmin suositeltu käyttöliittymätyökalupaketti uusille sovelluksille. Qt:n voi myös asentaa vanhemmille Symbian-laitteille.

Symbian^4:n oli tarkoitus sisältää uusi graafisen käyttöliittymän kehitysympäristö, tunnettu nimellä "UI Extensions for Mobile" tai UIEMO (sisäinen projektinimi "Orbit"), joka olisi nimenomaan kehitetty kosketuspohjaisia laitteita varten ja se olisi kehitetty Qt Widgetin pohjalta; esikatselu julkistettiin tammikuussa 2010, mutta kuitenkin lokakuussa 2010 Nokia ilmoitti, että Orbit/UIEMO oli peruutettu.

Tällä hetkellämilloin? Nokia suosittelee, että kehittäjät käyttävät Qt Quickia QML:n kanssa; QML on uusi, korkean tason deklaratiivinen käyttöliittymä- ja komentosarjakehitysympäristö visuaalisesti näyttävien kosketusnäyttökäyttöliittymien kehittämiseen, joka mahdollistaa kehityksen sekä Symbianille että MeeGolle; se saatetaan olemassa oleviin Symbian^3-laitteisiin Qt-päivityksenä. Kun yhä useammat sovellukset asteittain siirtyvät Qt-käyttöliittymään, vanhentunut S60-runko (AVKON) poistetaan käytöstä jossain vaiheessa, mikä rikkoo binaaritason yhteensopivuuden vanhojen S60-sovellusten kanssa.[28][29]

Selain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Opera Mobile

Symbian^3:ssa ja vanhemmissa on sisäänrakennettu WebKit-pohjainen selain. Symbian oli ensimmäinen mobiilialusta, joka hyödynsi WebKitiä (kesäkuussa 2005).[30] Joidenkin vanhempien Symbian-mallien oletusselaimena on Opera Mobile.

Nokia julkaisi uuden, nopeamman selaimen Symbian Annan julkaisun mukana, jossa on paranneltu käyttöliittymä.[31]

Useampien kielten tuki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbianilla on vahva kotoistustuki, joka mahdollistaa maahantuojien ja kolmannen osapuolen ohjelmistonkehittäjien kotoistaa heidän Symbian-tuotteensa tukeakseen maailmanlaajuista jakelua.

Tämänhetkisellä Symbian-julkaisulla (Symbian Belle) on tuki 48:lle kielelle, jotka Nokia saattaa laitteille saataville kielipakettien muodossa (kokoelma kieliä, jotka kattavat myyntialueella yleisesti puhutut kielet). Kaikissa kielipaketeissa on englannin kieli (tai sen paikallisesti oleellinen murre).

Symbian Bellessä tuetut kielet [murteineen] (ja kirjoitusasuineen) ovat:

  • arabia (arabialainen kirjaimisto),
  • baski (latinalainen kirjaimisto),
  • bulgaria (kyrillinen kirjaimisto),
  • englanti [UK] (latinalainen kirjaimisto),
  • englanti [US] (latinalainen kirjaimisto),
  • espanja (latinalainen kirjaimisto),
  • espanja [latinalainen Amerikka] (latinalainen kirjaimisto),
  • galego (latinalainen kirjaimisto),
  • heprea (heprealainen kirjaimisto),
  • hindi (devanagari-kirjaimisto),
  • hollanti (latinalainen kirjaimisto),
  • indonesia [Bahasa Indonesia] (latinalainen kirjaimisto),
  • islanti (latinalainen kirjaimisto),
  • italia (latinalainen kirjaimisto),
  • japani (japanin kirjoitusjärjestelmä)*
  • katalaani (latinalainen kirjaimisto),
  • kazakki (kyrillinen kirjaimisto),
  • kiina [PRC] (yksinkertaistetut merkit),
  • kiina [Hongkong] (perinteiset merkit),
  • kiina [Taiwan] (perinteiset merkit),
  • kreikka (kreikkalainen kirjaimisto),
  • kroatia (latinalainen kirjaimisto),
  • latvia (latinalainen kirjaimisto),
  • liettua (latinalainen kirjaimisto),
  • malaji [Bahasa Malaysia] (latinalainen kirjaimisto),
  • marathi (Maharashtra),
  • norja (latinalainen kirjaimisto),
  • persia [farsi],
  • puola (latinalainen kirjaimisto),
  • portugali (latinalainen kirjaimisto),
  • portugali [brasilianportugali] (latinalainen kirjaimisto),
  • ranska (latinalainen kirjaimisto),
  • ranska [kanadanranska] (latinalainen kirjaimisto),
  • romania [Romania] (latinalainen kirjaimisto),
  • ruotsi (latinalainen kirjaimisto),
  • saksa (latinalainen kirjaimisto),
  • suomi (latinalainen kirjaimisto),
  • serbia (latinalainen kirjaimisto),
  • slovakki (latinalainen kirjaimisto),
  • sloveeni (latinalainen kirjaimisto),
  • tagalog [filipino] (latinalainen kirjaimisto),
  • tanska (latinalainen kirjaimisto),
  • thai (thai-aakkoset),
  • tšekki (latinalainen kirjaimisto),
  • turkki (latinalainen kirjaimisto),
  • unkari (latinalainen kirjaimisto),
  • ukraina (kyrillinen kirjaimisto),
  • urdu (arabialainen kirjaimisto),
  • venäjä (kyrillinen kirjaimisto),
  • vietnam (latinalainen kirjaimisto).
  • viro (latinalainen kirjaimisto),

Symbian Belle on ensimmäinen julkaisu, jossa on mukana tuki kazakin kielelle, kun taas korean kielen tuki on poistettu.

  • Japanin kieli on saatavilla vain Symbian^2-laitteisiin, sillä ne tehdään Japanissa, ja muilla Symbian-laitteilla japanin kielen tuessa on silti puutteita.

Sovelluskehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Symbian v9.3 S60v3-käyttöliittymällä Nokia 6710 -puhelimessa.

Vuonna 2010 Symbian otti käyttöön standardi-C++:n Qt:n kanssa pääasialliseksi ohjelmistonkehityspaketikseen; sitä voi käyttää joko Qt Creatorin tai Carbide.c++:n kanssa. Qt tukee vanhempia Symbian/S60 3rd- (alkaen Feature Pack 1:stä, tunnettu myös nimellä S60 3.1) ja Symbian/S60 5th Edition (tunnettu myös nimellä S60 5.01b) -julkaisuja, kuten myös uudempaa Symbian-alustaa. Se tukee myös Maemoa ja MeeGoa, Windowsia, Linuxia ja Mac OS X:ää.[32][33]

Vaihtoehtoinen sovelluskehitys onnistuu Python (katso Python for S60), Adobe Flash Liten tai Java ME:n avulla.

Symbian OS käytti aiemmin erityistä C++-versiota Carbide.c++-ohjelmointiympäristön (IDE) kanssa natiivina sovelluskehitysympäristönä.

Web Run time (WRT) on siirrettävä sovellusympäristö, joka mahdollistaa vekottimien luomisen S60-alustalla; se on lisäosa S60:n WebKit-pohjaiseen selaimeen, joka mahdollistaa useampien selaininstanssien käynnistämisen erillisinä JavaScript-sovelluksina.[34][35]

Sovelluskehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Symbianin ohjelmistonkehityspaketti on tavallinen C++ Qt:tä käyttäen. Sitä voi käyttää joko Qt Creatorin tai Carbiden (vanhempi integroitu ohjelmointiympäristö, jota käytettiin ennen Symbian-kehitykseen) kanssa.[32][36] Puhelinsimulaattori mahdollistaa Qt-sovellusten testaamisen. Simulaattorille käännetyt sovellukset ovat käännetty kehitysalustan natiiville koodille sen sijaan, että niitä pitäisi emuloida.[37] Sovelluskehityksessä voi käyttää joko C++:aa tai QML:ää.

Symbian C++

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Symbian-käyttöjärjestelmä on kirjoitettu C++-kielellä käyttäen Symbianin koodausstandardeja, on mahdollista kehittää Symbian C++:aa käyttämällä, vaikkakin se ei ole standarditoteutus. Symbianissa käytetty Symbian C++ kuitenkin eroaa standardin mukaisesta C++-kielestä eräissä kohdin.[38]

Ennen Qt-ohjelmistonkehityspaketin julkaisua, tämä oli normaali kehitysympäristö.selvennä Oli olemassa useita Symbianiin pohjautuvia alustoja, jotka tarjosivat ohjelmistonkehityspaketteja (SDK) ohjelmistonkehittäjille, jotka halusivat kehittää Symbian OS -laitteille; näistä tärkeimmät olivat UIQ ja S60. Yksittäisillä puhelintuotteilla tai -perheillä oli usein valmistajan sivuilta ladattavia ohjelmistonkehityspaketteja tai ohjelmistonkehityspakettien laajennoksia.

Ohjelmistonkehityspaketit sisältävät dokumentaatiota, Symbian OS -ohjelmiston kääntämiseen tarvittavat otsikko- ja kirjastotiedostot sekä Windows-pohjaisen emulaattorin ("WINS"). Symbian OS:n versioon 8 saakka ohjelmistonkehityspaketit sisälsivät myös version GCC-kääntäjästä (ristiinkääntäjä), jota tarvittiin kääntämään ohjelmisto laitteessa toimivaksi.

Symbian OS 9 ja Symbian-alusta käyttävät uutta ABI:a ja tarvitsevat erilaisen kääntäjän. Kääntäjiä on useita erilaisia, mukaan lukien uudempi versio GCC:stä.

Symbian C++ -ohjelmointi on vaikeaa oppia, koska Symbian C++ vaatii erityisten tekniikoiden, kuten kuvaajien, aktiivisten objektien ja siivouspinon, käyttöä. Tämä saattaa tehdä jopa melko yksinkertaisten ohjelmien toteuttamisesta vaikeampaa kuin muissa ympäristöissä. On mahdollista, että nämä 1990-luvun huomattavasti rajoittuneemmalle mobiililaitteistolle ja -kääntäjille kehitetyt tekniikat aiheuttivat tarpeetonta monimutkaisuutta lähdekoodissa, koska ohjelmoijien on ollut pakko kiinnittää huomiota matalan tason yksityiskohtiin sovelluskohtaisten ominaisuuksien sijaan. Vuonna 2010 nämä eivät enää ole ongelmia standardi-C++:aa ja Qt-ohjelmistonkehityspakettia käytettäessä.

Symbian C++-ohjelmointia tehdään yleensä integroidun ohjelmointiympäristön (IDE) kanssa. Aiempien versioiden kanssa kaupallista CodeWarrior-IDE:ä suosittiin. Vuonna 2006 CodeWarror-työkalujen korvaajaksi tuli Carbide.c++, Nokian kehittämä Eclipse-pohjainen IDE. Carbide.c++-versioita on neljä: Express, Developer, Professional, ja OEM, joissa jokaisessa on erilaiset kyvyt. Ilmaisella Express-versiolla voi tehdä ja julkaista täysin toimivia ohjelmistoja. Käyttöliittymän suunnittelu, virheenkorjaus kaatumistilanteessa jne. ovat saatavilla muissa, maksullisissa versioissa. Microsoft Visual Studion 2003- ja 2005-versioita tuetaan Carbide.vs-lisäosan avulla.

Muut kielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Symbian v9.1 S60v3 -käyttöliittymällä Nokia E61 -puhelimessa

Symbian-laitteita voi myös ohjelmoida Pythonia, Java ME:tä, Flash Litea, Rubyä, .NET:iä, Web Runtime (WRT) -vekottimia ja standardia C/C++:aa käyttämällä.[39]

Visual Basics -ohjelmoijat voivat käyttää NS Basicia kehittääkseen sovelluksia S60 3rd Editionille ja UIQ 3 -laitteille.

Aiemmin Visual Basic-, Visual Basic .NET-, ja C#-ohjelmointi Symbianille oli mahdollista Microsoft Visual Studion lisäosan, nimeltään AppForge Crossfire, avulla. 13. maaliskuuta 2007 AppForge lopetti toimintansa; Oracle osti tekijänoikeudet, mutta ilmoitti, ettei se aio myydä tai tarjota tuotetukea entisille AppForgen tuotteille. RedFIVElabs myy kaupallisena tuotteena Symbianille Net60:tä, pienikokoista .NET-ohjelmointiympäristöä. Net60:n avulla (muun muassa) VB.NET- ja C#-lähdekoodi käännetään välikieleksi, jonka Symbian OS suorittaa käyttämällä just-in-time-kääntäjää. (18. tammikuuta 2010 mennessä RedFIVElabs on lopettanut Net60:n kehittämisen ja heidän sivuillaan lukee seuraavaa: "Tässä vaiheessa etsimme muita mahdollisuuksia tekijänoikeuksien myymiseen, jotta Net60:llä voi olla tulevaisuus jatkossakin.")

Symbian OS:lle on saatavilla myös versio Borland-ohjelmointiympäristöstä. Symbian OS -kehitys on myös mahdollista Linuxilla ja OS X:llä käyttäen yhteisön kehittämiä työkaluja ja tapoja, jonka on mahdollistanut avaintyökalujen lähdekoodin vapauttaminen. Saatavilla oli lisäosa, joka mahdollistaa Symbian-sovellusten kehittämisen Applen Xcode-ohjelmointiympäristössä Mac OS X -käyttöjärjestelmän kanssa.[40]

Java ME-sovellusten kehittäminen Symbianille tapahtuu käyttämällä sekä standarditekniikoita ja -työkaluja, kuten Sun Java Wireless Toolkitiä (aiemmin tunnettu nimellä J2ME Wireless Toolkit). Ne ovat pakattuina JAR (ja mahdollisesti JAD)-tiedostoina. Sekä CLDC- ja CDC-sovelluksia voi luoda NetBeansin avulla. Muihin työkaluihin lukeutuvat SuperWaba, jota voi käyttää rakentaakseen Symbian 7.0 ja 7.0s -sovelluksia Javaa käyttäen.

Nokian S60-puhelimet pystyvät myös suorittamaan Python-komentosarjoja, kun Python for S60 -komentotulkki on asennettuna Bluetooth-tuen tarjoavan mukautetun ohjelmointirajapinnan kanssa. On myös olemassa interaktiivinen konsoli, joka mahdollistaa Python-komentosarjojen kirjoittamisen suoraan puhelimesta.

Käyttöönotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Symbian Belle Nokia C7 -puhelimessa

Kehityksen jälkeen Symbian-sovellusten täytyy löytää tiensä asiakkaiden matkapuhelimiin. Ne ovat pakattuina SIS-tiedostoihin, joita pystyy asentamaan ilmateitse (engl. over-the-air), yhdistämällä puhelimen tietokoneeseen, Bluetoothin välityksellä tai muistikortilta. Vaihtoehtona on tehdä yhteistyötä puhelimen valmistajan kanssa saadakseen ohjelmistonsa sisällytettyä puhelimeen. Sovellusten tulee olla digitaalisesti allekirjoitettuja (Symbian Signed) Symbian OS 9.x -versioille, jotta ne voivat saada täyden hyödyn tietyistä ominaisuuksista (järjestelmän ominaisuudet, rajoitetut ominaisuudet ja laitteen valmistajan ominaisuudet).[41] Sovelluksia voi allekirjoittaa maksutta.[42]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknologiatoimialueet ja paketit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbianin design on jaettu teknologiatoimialueisiin,[43] joista jokainen käsittää erinäisen määrän ohjelmistopaketteja.[44] Jokaisella teknologiatoimialueella on oma etenemissuunnitelmansa ja Symbian Foundationilla on ryhmä teknologiahallinnoijia, jotka hallinnoivat näitä teknologiatoimialueiden etenemissuunnitelmia.

Jokainen paketti on jaettu tasan yhdelle teknologiatoimialueelle, joka perustuu siihen, millaista toiminnallisuutta paketti lisää ja mistä se on saanut vaikutteita. Ryhmittämällä paketit teemoittain Symbian Foundation toivoo kannustavansa niiden ympärille muodostuvan vahvan yhteisön keskustelun ja tarkastelun aikaansaamiseksi.

Symbianin järjestelmämalli[45] havainnollistaa teknologiatoimialueiden laajuutta alustapakettien halki.

Paketit omistaa ja niitä ylläpitää paketin omistaja, Symbian Foundationin organisaatiojäsenen nimeämä henkilö, joka hyväksyy koodimuutoksia laajemmalta Symbian-yhteisöltä ja joka vastaa kyseisestä paketista.

Symbianin ydin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbianin ydin (EKA2) tukee kohtuullisen nopeaa reaaliaikaista vastausta yksiytimisen puhelimen rakentamiseen sen ympärille—siis puhelin, jossa yksi ydin suorittaa sekä käyttäjän sovellusohjelmat ja protokollapinot.[46] Reaaliaikaisella ytimellä on mikroydinarkkitehtuuri, joka sisältää vain tarpeellisimmat, alkeellisimmat toiminnallisuudet parhaimman vakauden, saatavuuden ja reagointivalmiuden takaamiseksi. Sitä on kutsuttu nanoytimeksi, koska se tarvitsee laajennetun ytimen toteuttaakseen mitä tahansa muita abstraktioita. Se sisältää aikatauluttajan, muistin hallinnan ja laiteajurit, ja verkko-, puhelin- ja tiedostojärjestelmätukipalvelut joko käyttöjärjestelmän palvelujen kerroksessa tai peruspalvelujen kerroksessa. Laiteajurien sisällyttäminen tarkoittaa, että ydin ei ole todellinen mikroydin.

Design

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbianissa on ennaltaehkäisevä moniajo ja muistin suojaus, kuten muissakin käyttöjärjestelmissä (varsinkin niissä, jotka on luotu pöytätietokoneita varten). EPOC:in moniajon lähestymistapaa inspiroi VMS ja se pohjautuu asynkronisiin palvelinpohjaisiin tapahtumiin.

Symbian OS luotiin kolme järjestelmäsuunnittelun periaatetta mielessä pitäen:

  1. käyttäjän tietojen eheys ja turvallisuus on tärkeintä
  2. käyttäjän aikaa ei tule tuhlata
  3. kaikki resurssit ovat niukkoja

Seuratakseen näitä periaatteita parhaiten, Symbian käyttää mikroydintä ja siinä on pyyntö-ja-vastine -lähestymistapa palveluihin sekä kone ja käyttöliittymä on erotettu toisistaan. Käyttöjärjestelmä on optimoitu matalavirtaisia akkua käyttäviä laitteita sekä lukumuistipohjaisia järjestelmiä varten (esim. XIP:n kaltaiset ominaisuudet sekä jaettujen kirjastojen ominaisuudet). Sovellukset ja käyttöjärjestelmä itsessään seuraavat oliopohjaista suunnittelutapaa: malli–näkymä–käsittelijä (MVC).

Myöhemmät käyttöjärjestelmäversiot laimensivat tätä lähestymistapaa vastatakseen markkinoiden haasteisiin, merkittävimpänä reaaliaikaisen ytimen ja alustan turvallisuusmallin käyttöönotto versioissa 8 ja 9.

Suuri painoarvo on resurssien säästämisessä, mitä kuvaavat hyvin Symbian-kohtaiset ohjelmointi-idiomit, kuten kuvaajat ja siivouspino. Samankaltaisia menetelmiä on olemassa tallennustilan säästämiseksi. Symbian-ohjelmointi on tapahtumapohjaista ja suoritin (CPU) kytketään vähävirtaiseen tilaan, kun sovellukset eivät suoraan käsittele jotakin tapahtumaa. Tämä tapahtuu aktiiviset objektit -nimisen ohjelmointi-idiomin avulla. Samalla tavalla Symbianin lähestymistapaa säikeisiin ja prosesseihin kuvaa tarpeettoman suoritinkäytön vähentäminen.

Käyttöjärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

All over -malli sisältää seuraavat kerrokset, ylhäältä alaspäin:

  • käyttöliittymän ohjelmistokehyskerros
  • sovelluspalveluiden kerros
  • käyttöjärjestelmän palveluiden kerros
    • yleiset käyttöjärjestelmän palvelut
    • viestintäpalvelut
    • multimedia- ja grafiikkapalvelut
    • liitettävyyspalvelut
  • peruspalvelujen kerros
  • ytimen palvelut & laitteistorajapintakerros

Peruspalvelujen kerros on matalin taso, jonka käyttäjäpuolen operaatiot voivat saavuttaa; siihen kuuluu tiedostopalvelin ja käyttäjäkirjasto, plug-in-ohjelmistokehys, joka hallinnoi kaikkia plug-ineja, kauppa, keskusvarasto, tietokanta ja salauspalvelut. Siihen sisältyy myös teksti-ikkunapalvelin ja teksti-shell: kaksi peruspalvelua, joiden avulla voi luoda täysin toiminnallisen ohjelmistoporttauksen ilman, että tarvitsee yhtään korkeamman tason palvelua.

Symbianilla on mikroydinarkkitehtuuri, joka tarkoittaa, että ydin sisältää vain tarpeellisimmat, alkeellisimmat toiminnallisuudet parhaimman vakauden, saatavuuden ja reagointivalmiuden takaamiseksi. Se sisältää aikatauluttajan, muistin hallinnan ja laiteajurit, mutta muut palvelut, kuten verkko-, puhelin- ja tiedostojärjestelmätukipalvelut sijaitsevat joko käyttöjärjestelmän palvelujen kerroksessa tai peruspalvelujen kerroksessa. Laiteajurien sisällyttäminen tarkoittaa, että ydin ei ole todellinen mikroydin. EKA2-reaaliaikainen ydin, jota on kutsuttu nanoytimeksi, sisältää vain tarpeellisimmat, alkeellisimmat toiminnallisuudet ja se tarvitsee laajennetun ytimen toteuttaakseen mitä tahansa muita abstraktioita.

Symbian on suunniteltu painottamaan yhteensopivuutta muiden laitteiden, varsinkin poistettavia mediatiedostojärjestelmien, kanssa. EPOC:in varhaiskehityksessä päädyttiin käyttämään FAT-tiedostojärjestelmää sisäisenä tiedostojärjestelmänä ja näin on vieläkin, mutta oliopohjainen pysyvyysmalli laitettiin tiedostojärjestelmän päälle POSIX-tyylisen käyttöliittymän ja virtautusmallin aikaansaamiseksi. Sisäiset tietomuodot luottavat siihen, että samat ohjelmointirajapinnat, jotka luovat tiedoston, myös tekevät kaikki muutokset siihen. Tämä on johtanut vaikeuksiin tietojen siirtämisessä.

Laajassa verkko- ja viestintäalijärjestelmässä on kolme pääpalvelinta nimeltään ETEL (EPOC-puhelintekniikka), ESOCK (EPOC-pistokkeet) ja C32 (vastaa sarjaviestinnästä). Jokaisessa näistä on plug-in-järjestelmä. Esimerkiksi ESOCK sallii erilaisten ".PRT"-protokollamoduulien toteuttaa erinäisiä verkkoprotokollajärjestelmiä. Alijärjestelmä sisältää myös koodia, joka tukee lyhyen matkan viestintälinkkejä, kuten Bluetoothia, IrDAa ja USB:ia.

Käyttöliittymäkoodia on myös suuri määrä. Symbian OS:issa on vain pohjaluokat ja perustat, itse käyttöliittymät olivat kolmansien osapuolien ylläpitämiä. Näin ei ole enää. Kolme suurinta käyttöliittymää — S60, UIQ ja MOAP — lahjoitettiin Symbianille vuonna 2009. Symbian sisältää myös grafiikka-, tekstin asettelu- ja kirjasintyyppienmallinnuskirjastot.

Kaikki natiivit Symbian C++ -sovellukset rakentuvat näiden sovellusarkkitehtuurin määrittelemän kolmen runkoluokan ympärille: sovellusluokka, dokumenttiluokka ja sovelluksen käyttöliittymäluokka. Nämä luokat luovat sovelluksen perustavanlaatuisen käytöksen. Muut tarvittavat toiminnot, sovellusnäkymä, datamalli ja datakäyttöliittymä, luodaan itsenäisesti ja ne ovat vuorovaikutuksessa muiden luokkien kanssa yksinomaan omien ohjelmointirajapintojensa kautta.

Monet muut asiat eivät vielä sovi tähän malliin — esimerkiksi SyncML, Java ME, joka tarjoaa kokoelman ohjelmointirajapintoja käyttöjärjestelmän päälle ja multimedia. Monet näistä ovat ohelmistokehyksiä ja myyjien oletetaan tarjoavat kolmansien osapuolien plug-init näihin ohjelmistokehyksiin (esimerkiksi Helix Player multimediakoodekkeja varten). Tässä on se etu, että kyseisten osa-alueiden ohjelmointirajapinnat ovat samat monilla puhelinmalleilla, ja myyjillä on paljon liikkumavaraa, mutta se tarkoittaa, että puhelinten myyjien täytyy panostaa integraatiotyöhön paljon tehdäkseen toimiva Symbian OS -puhelin.

Symbianissa on mukana viitekäyttöliittymä nimeltään "TechView". Se sisältää pohjan, jonka perusteella voi ryhtyä tekemään muutoksia ja se on ympäristö, jossa Symbianin testi- ja esimerkkikoodia suoritetaan. Se on hyvin paljon samankaltainen kuin Psion Series 5:n käyttöliittymä eikä sitä käytetä missään tuotantoon menneen puhelimen käyttöliittymässä.

Symbianin käyttöliittymän muunnelmat ja alustat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehityttyään versioon 7.0, Symbian alkoi hajautumaan useiksi eri käyttöliittymiksi, joista jokaista tuki tietty yritys tai ryhmä yrityksiä. Toisin kuin Android erilaisine kosmeettisine käyttöliittymine, Symbianin käyttöliittymät ovat syvempiä koodimuutosten ja integraatioiden tasolla (minkä tähden niitä kutsutaan käyttöliittymäalustoiksi). Asiat mutkistuivat, kun eri Symbian-käyttöliittymäalustoille kehitetyt sovellukset eivät olleet keskenään yhteensopivia, ja tämä johti käyttöjärjestelmän pirstaloitumiseen.[47]

Symbian OS:n käyttöliittymäalustoihin lukeutuvat seuraavat:

Myös tunnettu nimellä Series 60, se oli pääosin Nokian tukema. Tästä alustasta on useita eri versioita, joista ensimmäinen oli S60 (1st Edition) Nokia 7650:ssa. Sitä seurasi S60 2nd Edition (Nokia N70), S60 3rd Edition (Nokia N73) ja kosketuspohjainen S60 5th Edition (Nokia N97). Nimi S60 jätettiin pois Symbian Foundationin muodostamisen jälkeen.

Nokia Communicatorien, kuten Nokia 9300i:n käyttämä.

Kosketus- ja painikepohjainen. Ainoa tätä alustaa käyttävä puhelin on Nokia 7710.

Pääosin Sony Ericssonin ja sittemmin Motorolan tukema, se on yhteensopiva sekä painike- että kosketus-/styluspohjaisen syötteen kanssa. Viimeinen iso julkaisuversio on UIQ3.1 vuonna 2008 Sony Ericsson G900 -puhelimessa. Se lakkautettiin Symbian Foundationin muodostamisen jälkeen, kun oli tehty päätös yhdistää kaikki käyttöliittymät S60-pohjaiseen käyttöliittymäversioon.[48]

  • MOAP (Mobile Oriented Applications Platform) [vain Japanissa]

Fujitsun, Mitsubishin, Sony Ericssonin ja Sharpin käyttämä, NTT DoCoMon puhelimille kehitetty. Se käyttää varta vasten DoCoMon FOMA "Freedom of Mobile Access" -verkkobrandia suunniteltua käyttöliittymää ja pohjautuu Fujitsun aiempien FOMA-mallien käyttöliittymään. Käyttäjä ei voi asentaa uusia C++-sovelluksia. (vain Japanissa)

Symbian (S60)-versioiden vertailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ominaisuus Symbian^3/Anna/Belle Symbian^2[49] Symbian^1/Series 60 5th Edition Series 60 3rd Edition Series 80
Julkaisuvuosi 2010 (Symbian^3), 2011 (Symbian Anna, Nokia Belle) 2010 (vain Japanissa MOAP-nimellä) 2008 2006 2002
Yritys Symbian Foundation Symbian Foundation Symbian Foundation Nokia Nokia
Symbian OS:n versio 9.5 (Symbian^3/Symbian Anna), 10.1 (Nokia Belle) 9.4 9.3
Series 60:n versio 5.2 (Symbian^3/Symbian Anna),[50] 5.3 (Nokia Belle), 5.4 (Nokia Belle FP1) 5.1 5th Edition 3rd Edition Feature Pack 2 -
Kosketussyötteen tuki Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei
Multi-touch -syötteen tuki Kyllä Ei Ei Ei
Muokattavien kotiruutujen määrä Kolmesta kuuteen (viisi Nokia E6:ssa ja Nokia 500:ssa, kuusi Nokia Bellessä) Yksi Kaksi Yksi
Wi-Fi -versioiden tuki B, G, N B, G B, G B, G
USB On-The-Go -tuki Kyllä Ei Ei
DVB-H -tuki Kyllä, ylimääräisten kuulokkeiden avulla[51] Ei tiedossa, mutta 1seg-tuki löytyy[52] Kyllä, ylimääräisten kuulokkeiden avulla Kyllä, ylimääräisten kuulokkeiden avulla
Tuki lyhyen matkan FM-lähettimelle Kyllä Kyllä Kyllä Ei
FM-radio -tuki Kyllä Kyllä Kyllä Ei
Ulkoisen muistikortin tuki MicroSD, jopa 32GB asti MicroSD MicroSD MicroSD, MiniSD MultiMedia Card
Adobe Flash -tuki Kyllä, natiivi Flash Lite versio 4.0, päivitettävissä Kyllä, natiivi Flash Lite versio 3.1, päivitettävissä Kyllä, natiivi Flash Lite versio 3.1, päivitettävissä Kyllä, natiivi Flash versio 6, ei päivitettävissä
Microsoft Silverlight -tuki Ei[53] Kyllä[54][55] Ei[56] Ei
OpenGL ES -tuki Kyllä, versio 2.0 Ei
SQLite-tuki Kyllä Kyllä Kyllä[57]
Suoritintuki ARM SH-Mobile ARM ARM ARM
Ohjelmointikielet C++, Qt C++, Qt C++, Qt
Lisenssi Eclipse Public License;
31. maaliskuuta 2011 lähtien: Nokia Symbian License 1.0 		omisteinen SFL-lisenssi, jotkin osat lähdekoodista ovat EPL-lisenssillä lisensoituja
Julkinen vikalista Ei enää
Paketinhallinta .sis, .sisx .sis, .sisx .sis, .sisx .sis, .sisx
Tuki muille kielille kuin englannille Kyllä pääasiassa japani Kyllä Kyllä Kyllä
Alleviivaava kieliasun tarkastus Kyllä Kyllä[58] Kyllä Kyllä
Muistaa tilan sammutuksen tai kaatumisen yhteydessä Ei Ei Ei Ei
Sisäinen haku Kyllä Kyllä[52] Kyllä Kyllä Kyllä
Välityspalvelin Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Laitteen salaus Kyllä Kyllä[52] Kyllä Kyllä
Copypaste-tuki Kyllä Kyllä[58] Kyllä Kyllä Kyllä
Kumoamistoiminto Ei Ei Kyllä Kyllä
Oletusselaimen ja sen WebKit-moottorin versio versio 7.2, selainmoottorin versio 525 (Symbian^3);[59] versio 7.3, selainmoottorin versio 533.4 (Symbian Anna) versio 7.1.4, selainmoottorin versio 525; versio 7.3, selainmoottorin versio 533.4 (9:lle valikoidulle laittellee, joiden firmware on päivitetty kesällä 2011 julkaistulla päivityksellä) selainmoottorin versio 413 (Nokia N79) -
Virallinen sovelluskauppa Nokia Ovi Store i-αppli/i-Widget[58] Nokia Ovi Store, Sony Ericsson PlayNow Arena Nokia Ovi Store, Download!
Sähköpostisynkronisaatioprotokollat POP3, IMAP i-mode mail[58] POP3, IMAP POP3, IMAP POP3, IMAP
Near Field Communication -tuki Kyllä Ei Ei Ei
Push-ilmoitukset Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Äänitunnistus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Tethering USB, Bluetooth; mobiili Wi-Fi-hotspot kolmannen osapuolen ohjelmiston avulla USB, Bluetooth; mobiili Wi-Fi-hotspot kolmannen osapuolen ohjelmiston avulla USB, Bluetooth; mobiili Wi-Fi-hotspot kolmannen osapuolen ohjelmiston avulla USB, Bluetooth;
Tekstin & dokumenttien tuki Mobiilitoimistosovellukset, PDF Mobiilitoimistosovellukset, PDF Mobiilitoimistosovellukset, PDF Mobiilitoimistosovellukset, PDF Mobiilitoimistosovellukset, PDF
Äänentoisto Kaikki wma,[52] aac lähde? Kaikki Kaikki wav, mp3
Videon toisto H.263, H.264, WMV, MPEG4, MPEG4@ HD 720p 25–30 frame/s, MKV, DivX, XviD WMV,[58] MPEG4 lähde? H.263, WMV, MPEG4, 3GPP, 3GPP2 H.263, WMV, MPEG4, 3GPP, 3GPP2 H.263, 3GPP, 3GPP2
Vaihe-vaiheelta -GPS Kyllä, joko kolmannen osapuolen ohjelmiston tai Nokia Mapsin avulla Kyllä, kuukausimaksuisen Docomo Map Navin[60] (ドコモ地図ナビ[61]) avulla Kyllä, joko kolmannen osapuolen ohjelmiston tai Nokia Mapsin avulla Kyllä, joko kolmannen osapuolen ohjelmiston tai Nokia Mapsin avulla Kyllä, kolmannen osapuolen ohjelmiston avulla
Video-ulostulo Nokia AV (3.5mm), PAL, NTSC, HDMI, DLNA Nokia Play To:n kautta HDMI Nokia AV (3.5mm), PAL, NTSC Nokia AV (3.5mm), PAL, NTSC Ei
Moniajo Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Työpöydän interaktiiviset vekottimet ('widgetit') Kyllä Kyllä Kyllä Ei
Integroitu laitteistopohjainen näppäimistö Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Bluetooth-näppäimistö Kyllä Kyllä[52] Kyllä Kyllä Kyllä
Etuosan videokamera videokokouksia varten Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Voi jakaa tietoja Bluetoothin välityksellä kaikkien laitteiden kanssa Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Skype, kolmannen osapuolen ohjelmisto Kyllä[62] Kyllä[62] Kyllä[62]
Facebook IM chat Kyllä Kyllä Kyllä
Secure Shell (SSH) Kyllä, kolmannen osapuolen ohjelmisto Kyllä, kolmannen osapuolen ohjelmisto Kyllä, kolmannen osapuolen ohjelmisto
OpenVPN Ei, Nokia VPN:ää voi käyttää Ei, Nokia VPN:ää voi käyttää Ei, Nokia VPN:ää voi käyttää Kyllä, kolmannen osapuolen ohjelmisto
Kuvakaappaus Kyllä, kolmannen osapuolen ohjelmisto[63] Kyllä, kolmannen osapuolen ohjelmisto[63] Kyllä, kolmannen osapuolen ohjelmisto[63] Kyllä
Laitteistopohjainen grafiikkasuorittimen kiihdytys Kyllä Ei
Virallinen SDK-alusta/-t Järjestelmäriippumaton, Windows (suositellaan Qt:tä), Carbide.c++, Java ME, Web Runtime Widgets (WRT), Flash lite, Python for Symbian Järjestelmäriippumaton, Windows (suositellaan Qt:tä), Carbide.c++, Java ME, Web Runtime Widgets (WRT), Flash lite, Python for Symbian Järjestelmäriippumaton, Windows (suositellaan Qt:tä), Carbide.c++, Java ME, Web Runtime Widget (WRT), Flash lite, Python for Symbian Järjestelmäriippumaton, Windows (suositellaan Qt:tä), Carbide.c++, Java ME, kolmannen osapuolen ohjelmisto (OPL)
Päivitysten tila Jatkuva Lakkautettu Lakkautettu Lakkautettu
Ensimmäinen laite/Ensimmäiset laitteet Nokia N8 (Symbian^3), Nokia C7 (Symbian^3), Nokia X7, Nokia E6 (Anna), Nokia 603, Nokia 700, Nokia 701 (Belle) NTT DOCOMO STYLE Series F-07B Nokia 5800 (2. lokakuuta 2008) Nokia N96, Nokia N78, Nokia 6210 Navigator ja Nokia 6220 Classic (11. helmikuuta 2008) Nokia 9210
Laitteet Nokia N8, Nokia C6-01, Nokia C7-00, Nokia E7-00, Nokia E6, Nokia X7, Nokia 500, Nokia 603, Nokia 600 (peruutettu), Nokia 700, Nokia 701, Nokia 808 PureView NTT DoCoMo: F-06B*,[64] F-07B*,[64] F-08B*,[64] SH-07B†,[64] F-10B,[65] Raku-Raku Phone 7,[65] F-01C*,[66] F-02C*,[66] F-03C*,[66] F-04C*,[66] F-05C*,[66] SH-01C†,[66] SH-02C†,[66] SH-04C†,[66] SH-05C†,[66] SH-06C†,[66] Touch Wood SH-08C†[66] Nokia: 5228, 5230, 5233, 5235, 5250, 5530 XpressMusic, 5800 XpressMusic, 5800 Navigation Edition, C5-03, C6-00, N97, N97 mini, X6;

Samsung: i8910 Omnia HD,[67]

Sony Ericsson: Satio, Vivaz, Vivaz Pro

Nokia: 5320 XpressMusic, 5630 XpressMusic, 5730 XpressMusic, 6210 Navigator, 6220 Classic, 6650 fold, 6710 Navigator, 6720 Classic, 6730 Classic, 6760 Slide, 6790 Surge, E5-00, E52, E55, E71, E72, E75, N78, N79, N82, N85, N86 8MP, N96, X5, C5-00;
Samsung: GT-i8510 (INNOV8), GT-I7110, SGH-L870 		Nokia 9210, Nokia 9300, Nokia 9300i, Nokia 9500
Viimeisimmän firmwaren nimi Nokia Belle Feature Pack 2/ Belle Refresh Symbian^2 Symbian^1/Series 60 5th Edition Series 60 3rd Edition Feature Pack 2 Series 80

* Fujitsun valmistama
† Sharpin valmistama

Markkinaosuus ja kilpailijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. marraskuuta 2006 100.s miljoonas Symbiania käyttävä älypuhelin valmistettiin.[68] 21. heinäkuuta 2009 mennessä yli 250 miljoonaa Symbian OS -laitetta oli valmistettu.[69]

Vuonna 2006 Symbianin markkinaosuus älypuhelinmarkkinoista oli 73 %[70] verrattuna sen markkinaosuuteen vuoden 2011 toisella neljänneksellä, mikä oli 22.1%.[71]

Symbian on menettänyt markkinaosuuttaan vuosien varrella samalla kun markkinat ovat dramaattisesti kasvaneet ja markkinoille on tullut kilpailevia alustoja, vaikkakin sen myynti on noussut samalla aikaa. Vaikkakin Symbianin osuus maailmanlaajuisista älypuhelinmarkkinoista putosi vuoden 2008 52,4 % vuoden 2009 lukuun 47,2 %, Symbian-laitteiden valmistus kasvoi 4,8 %, 74,9 miljoonasta yksiköstä 78,5 miljoonaan yksikköön.[72] Vuoden 2009 toisesta neljänneksestä vuoden 2010 toiseen neljännekseen Symbian-laitteiden valmistusmäärät nousivat 41,5 %, 8,0 miljoonalla yksiköllä, 19 178 910 yksiköstä 27 129 340 yksikköön; verrattuna Androidin 9,6 miljoonan yksikön, RIM:in 3,3 miljoonan yksikön ja Applen 3,2 miljoonan yksikön nousuun.[73]

Aiempien helmikuussa 2010 julkaistujen raporttien mukaan Symbian-laitteiden osuus vuonna 2009 myydyistä älymobiililaitteista oli 47,2 %, RIM:in osuus 20,8 %, Applen 15,1 % (iOS:in kautta), Microsoftin 8,8 % (Windows CE:n ja Windows Mobilen kautta) ja Androidin osuus oli 4,7 %.[72]

”Älymobiililaitteiden” myyntimäärissä Symbian-laitteet olivat markkinajohtajia vuonna 2010. Tilastot näyttävät, että Symbian-laitteiden osuus kaikista myydyistä älymobiililaitteista oli 37,6 %, Androidin osuus oli 22,7 %, RIM:in 16 %, ja Applen 15,7 % (iOS:in kautta).[74] Joidenkin arvioiden mukaan vuoden 2010 toisen neljänneksen loppuun mennessä on myyty 385 Symbian -laitetta.[75]

Vuosien 2009–2010 aikana Motorola, Samsung, LG, ja Sony Ericsson ilmoittivat vetäytyvänsä Symbianista vaihtoehtoisten alustojen, kuten Googlen Androidin ja Microsoftin Windows Phonen, hyväksi.[76][77][78][79]

IDC:n mukaan Symbianin markkinaosuus on pudonnut kaikkien aikojen pohjalukemiin 4,4 % vuoden 2012 toisella neljänneksellä.[80]

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbianin käyttäjät maissa, jotka eivät käytä latinalaista aakkostoa (kuten Venäjä, Ukraina ja muut), ovat kritisoineet monimutkaista kielenvaihtotapaa useita vuosia.[81] Esimerkiksi jos käyttäjä haluaa kirjoittaa latinalaisen kirjaimen, hänen tulee ottaa valikko esiin, napsauttaa kielikuvaketta, käyttää nuolinäppäimiä valitakseen esimerkiksi englannin kieli monien muiden kielten joukosta ja sitten painaa OK-painiketta. Latinalaisen kirjaimen kirjoitettuaan käyttäjän tulee toista sama menettely palatakseen käyttämään äidinkielistä näppäimistöään. Tämä tapa hidastaa vierailla kielillä kirjoittamista merkittävästi. Kosketusnäyttö- ja QWERTY-puhelimissa menettelytapa on hieman erilainen, mutta silti aikaavievä. Kaikissa muissa mobiilikäyttöjärjestelmissä, mukaan lukien Nokian S40-puhelimet, on mahdollista vaihtaa kahden alussa valitun kielen välillä yhdellä napsautuksella tai eleellä.

Alkuperäisen Nokia N97:n laiteohjelmiston varhaisia versioita, jotka käyttivät Symbian^1/Series 60 5th Editionia, kritisoitiin kovasti viallisiksi (osasyyllisenä oli myös puhelimen keskusmuistin vähäinen määrä).[82]

Marraskuussa 2010 älypuhelinblogi All About Symbian kritisoi Symbianin oletusverkkoselaimen suorituskykyä ja suositteli vaihtoehtoista selainta, Opera Mobilea.[83] Nokian vanhempi varajohtaja Jo Harlow lupasi päivitetyn selaimen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.[84]

Symbianista on useita eri versioita ja painoksia, mikä on johtanut pirstoutumiseen. Sovellukset ja ohjelmistot eivät välttämättä ole keskenään yhteensopivia eri Symbian-versioiden kanssa.[85]

Haittaohjelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbian on useiden virusten kohde; tunnetuin virus on Cabir. Yleensä nämä lähettävät itsensä puhelimeen Bluetoothin välityksellä. Tähän mennessä yksikään haittaohjelma ei ole käyttänyt hyväkseen Symbianin heikkouksia - sen sijaan ne kaikki ovat pyytäneet käyttäjää asentamaan ohjelmiston, vaikkakin jotkut luottavat käyttäjän manipulointiin, usein erinäisten viestien muodossa. Jotkin haittaohjelmat esittävät olevansa hyötyohjelmia, pelejä tai joitakin muita Symbian-sovelluksia.

Kuitenkin oletuksena oli, että keskivertomatkapuhelinkäyttäjän ei tarvitsisi huolehtia turvallisuudesta, joten Symbian OS 9.x otti käyttöön UNIX-tyylisen valmiusmallin (käyttöoikeudet prosessia kohden, ei objektia kohden). Teoreettisesti asennettu ohjelmisto ei pysty tekemään vahinkoa (esimerkiksi aiheuttamalla rahallista menetystä käyttämällä datayhteyttä) ilman, että se on digitaalisesti allekirjoitettu – joka puolestaan tekee ohjelmasta jäljitettävän. Kaupalliset ohjelmoijat, joilla on varaa, voivat hakea mukaan Symbian Signed -ohjelmaan ja saada ohjelmistonsa allekirjoitettua sitä kautta. Ohjelmistonkehittäjillä on myös mahdollisuus itse allekirjoittaa ohjelmansa. Kuitenkin saatavilla olevat ominaisuudet eivät sisällä pääsyä Bluetoothiin, IrDA:an, GSM CellID:hen, äänipuheluihin, GPS:ään ja muutamaan muuhun ominaisuuteen. Jotkin operaattorit ovat päättäneet poistaa käytöstä kaikki muut sertifikaatit paitsi Symbian Signed -sertifikaatit.

Alapuolella on listattu joitakin haittaohjelmia, mutta silti ne kaikki vaativat käyttäjän toimia ollakseen haitaksi.

  • Drever.A on vahingollinen SIS-tiedosto-troijalainen, joka yrittää poistaa käytöstä Simworksin ja Kasperskyn anti-virus-ohjelmat automaattisesta käynnistyksestä.
  • Locknut.B on vahingollinen SIS-tiedosto-troijalainen, joka esittää olevansa paikkaus Symbian S60 -matkapuhelimille. Kun se on asennettu, se suorittaa binaaritiedoston, joka kaataa kriittisen järjestelmäpalvelun osan, täten estäen minkä tahansa sovelluksen avaamisen.
  • Mabir.A on käytännössä Cabir lisätyillä multimediaviestitoiminnoilla. Se leviää Bluetoothin välityksellä samaan tapaan kuin Cabirin varhaiset versiot. Kun Mabir.A aktivoituu, se etsii ensimmäisen puhelimen, jonka se löytää, ja lähettää itsestään kopioita siihen puhelimeen.
  • Fontal.A on SIS-tiedosto-trojalainen, joka asentaa vioittuneen tiedoston, minkä ansiosta puhelin ei toimi uudelleenkäynnistyksen jälkeen. Jos käyttäjä yrittää käynnistää saastuneen puhelimen uudelleen, se jää pysyvästi uudelleenkäynnistystilaan eikä sitä voi käyttää ilman puhdistusta – eli alustusnäppäinkomentoa, joka poistaa kaikki käyttäjän tiedot laitteesta. Frontal on trojalainen eikä näin ollen leviä itsestään – todennäköisin tapa tartunnan saamiseen olisi tiedoston hankkiminen epäluotettavasta lähteestä ja sen asentaminen, joko vahingossa tai muuten, puhelimeen.

Joulukuussa 2010 intialainen hakkeri Atul Alex esitteli uudenlaista haittaohjelmauhkaa Symbianille, nimeltään 'keitetty firmware', kansainvälisessä haittaohjelmakonferenssissa, MalConissa.[86][87]

Alustan turvallisuuden ohittaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbian OS 9.x -laitteet pystyy hakkeroimaan poistaakseen käyttöjärjestelmän versiossa 9.1 ja uudemmissa esitellyn alustan turvajärjestelmän, joka mahdollistaa allekirjoittamattoman koodin suorittamisen.[88] Tämä mahdollistaa järjestelmätiedostojen muokkaamisen ja pääsyn aiemmin lukittuihin käyttöjärjestelmän osiin. Nokia kritisoi tätä hakkerointia siitä, että se mahdollisesti voi kasvattaa mobiilivirusten uhkaa, kun allekirjoittamatonta koodia voi suorittaa.[89]

Versioiden historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Versio Kuvaus
EPOC16 EPOC16, alkujaan nimeltään pelkästään EPOC, oli Psionin 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alkupuolella kehittämä Psionin "SIBO" (SIxteen Bit Organisers) -laitteille tarkoitettu käyttöjärjestelmä. Kaikissa EPOC16-laitteissa oli 8086-perheen suoritin ja 16-bittinen arkkitehtuuri. EPOC16 oli yhden käyttäjän ennaltaehkäisevä käyttöjärjestelmä, joka on kirjoitettu Intel 8086 -assembly-kielellä ja C-kielellä ja suunniteltu jaettavaksi lukumuistiin Se tuki yksinkertaista ohjelmointikieltä nimeltä Open Programming Language (OPL; suom. avoin ohjelmointikieli) ja integroitua ohjelmointiympäristöä nimeltä OVAL. SIBO-laitteisiin kuuluvat MC200, MC400, Psion Series 3 (1991–98), Series 3a, Series 3c, Series 3mx, Siena, Workabout ja Workabout mx. MC400 ja MC200, ensimmäiset EPOC16-laitteet, tulivat markkinoille vuonna 1989.

EPOC16:ssa oli pääasiallisesti 1-bitti-pikseliä-kohden, näppäimistökäyttöinen graafinen käyttöliittymä[90] — laitteistossa, jota varten se oli alun alkaen suunniteltu, oli osoitinsyöte digitalisoijapaneelin muodossa.

1990-luvun loppupuolella käyttöjärjestelmästä käytettiin nimeä EPOC16 erottaakseen se Psionin siihen aikaan uudesta EPOC32-käyttöjärjestelmästä.

EPOC32 (julkaisut 1:stä 5:een) EPOC32:n ensimmäinen versio, Release 1 oli Psionin Series 5:n ROM v1.0:ssa vuonna 1997. Myöhemmin ROM v1.1 sisälsi Release 3:n. (Release 2 ei ollut koskaan julkisesti saatavilla.) Näitä seurasivat Psion Series 5mx, Revo / Revo plus, Psion Series 7 / netBook ja netPad (joissa oli kaikissa käytössä Release 5).

EPOC32-käyttöjärjestelmä, jota siihen aikaan kutsuttiin vain nimellä EPOC, sai myöhemmin uuden nimen Symbian OS. Ennen nimenmuutosta Symbian-nimeen, EPOC16:sta käytettiin nimeä SIBO erottaakseen se "uudesta" EPOC:ista. Nimien samankaltaisuudesta huolimatta EPOC32 ja EPOC16 olivat täysin erilaisia käyttöjärjestelmiä, joista ensin mainittu oli C++-kielellä kirjoitettu uudesta koodipohjasta ja sen kehitys alkoi 1990-luvun keskivaiheilla.

EPOC32 oli ennaltaehkäisevää moniajoa tukeva yhden käyttäjän käyttöjärjestelmä, jossa oli muistin suojaus, mikä kannusti sovelluskehittäjiä erottamaan ohjelmansa koneeksi ja käyttöliittymäksi. Psionin kämmentietokoneissa oli graafinen käyttöliittymä nimeltään EIKON, joka oli varta vasten suunniteltu kannettaville laitteille, joissa on näppäimistö (tämän ansiosta se saattoi vaikuttaa samankaltaiselta pöytätietokoneiden käyttöliittymiin verrattuna eikä niinkään kannettavien laitteiden käyttöliittymiin[91]). Yksi EPOC:in ominaisuuksista oli uusien graafisten käyttöliittymien kehittämisen helppous, jonka mahdollisti ydinjoukko graafisten käyttöliittymien luokkia; ominaisuus, jota on laajalti käytetty Ericsson R380:ssa ja sen jälkeen.

EPOC32 kehitettiin aluksi ARM-suoritinperheelle, mukaan lukien ARM7, ARM9, StrongARM ja Intelin XScale, mutta sen voi kääntää myös toisenlaisia suorittimia käyttäviä laitteita varten.

EPOC32:n kehityksen aikana Psion suunnitteli lisensoivansa EPOC:in kolmannen osapuolen laitevalmistajille ja yhtiöitti ohjelmisto-osastonsa nimellä Psion Software. Yksi ensimmäisistä lisenssinsaajista oli lyhytikäinen Geofox, jonka tuotanto pysäytettiin kun alle tuhat yksikköä oli myyty. Ericsson toi markkinoille uudelleenbrändätyn Psion Series 5:n laitteen nimeltä MC218, ja myöhemmin loi EPOC Release 5.1 -pohjaisen älypuhelimen, nimeltään R380. Oregon Scientific myös julkaisi edullisen EPOC-laitteen, nimeltään Osaris (merkittävä ainoana EPOC-laitteena, jota myytiin Release 4 -ohjelmistolla).

32-bittistä versiota alettiin työstää vuoden 1994 loppupuolella.

Series 5 -laite, julkaistu kesäkuussa 1997, käytti EPOC32-käyttöjärjestelmän ensimmäisiä versioita, koodinimeltään "Protea" ja "Eikon"-nimistä graafista käyttöliittymää.

Oregon Scientific Osaris oli ainoa kämmentietokone, joka käytti ER4-versiota.

Vuonna 1999 julkaistut Psion Series 5mx, Psion Series 7, Psion Revo, Diamond Mako, Psion netBook ja Ericsson MC218 käyttivät ER5-versiota. Phillips Illium/Accent -puhelinprojekti julkistettiin CeBIT:issä, mutta se ei päässyt kaupalliseen tuotantoon saakka. Tämä julkaisu on takautuvasti saanut nimen Symbian OS 5.

Ensimmäinen ER5u:ta käyttävä puhelin, Ericsson R380, julkaistiin marraskuussa 2000. Se ei ollut 'avoin' puhelin – ohjelmistoja ei pystynyt asentamaan. Useita Psionin prototyyppejä seuraavan sukupolven kämmentietokoneiksi, joita ei koskaan julkaisu, käyttivät ER5u-versiota, mukaan lukien Revon seuraaja koodinimeltään "Conan". Nimen 'u' viittaa siihen, että siinä oli Unicode-tuki.

Kesäkuussa 1998 Psion Softwaresta tuli Symbian Ltd, merkittävä yhteisyritys Psionin ja matkapuhelinvalmistajien Ericsson, Motorola ja Nokia kanssa. Kuudennen julkaisun myötä EPOC:ista tuli yksinkertaisesti Symbian.

Symbian OS 6.0 ja 6.1 Käyttöjärjestelmä sai uuden nimen Symbian OS ja siitä tuli uudenlaisten älypuhelinten pohjamalli. Tätä julkaisua kutsutaan joskus nimellä ER6. Psion antoi 130 avainhenkilöä uudelle yritykselle ja piti siitä 31% osakeosuuden.

Ensimmäinen 'avoin' Symbian OS -puhelin, Nokia 9210 Communicator, julkaistiin kesäkuussa 2001. Bluetooth-tuki lisättiin. Melkein 500 000 Symbian-puhelinta myytiin vuonna 2001, ja seuraavana vuonna luku oli jo 2.1 miljoonaa.

Erilaisten käyttöliittymien kehittämistä helpotettiin "viitedesignstrategialla", joko 'älypuhelin'- tai 'communicator'-laitteita varten, jotka oli vielä jaoteltu näppäimistö- tai tablet-pohjaisiin designeihin. Kaksi viitekäyttöliittymää valmistettiin – Quartz ja Crystal. Ensin mainittu yhdistettiin Ericssonin 'Ronneby'-designin kanssa ja siitä tuli UIQ-käyttöliittymän pohja; jälkimmäinen pääsi markkinoille Nokian Series 80 -käyttöliittymänä.

Myöhempiin viitekäyttöliittymiin lukeutuvat Sapphire, Ruby, ja Emerald. Vain Sapphire pääsi markkinoille, jossa siitä kehittyi Pearl-viitekäyttöliittymä ja lopulta Nokian Series 60 -käyttöliittymä, numeronäppäinpohjainen 'neliö'-käyttöliittymä ensimmäisille todellisille älypuhelimille. Ensimmäinen niistä oli Nokia 7650 -älypuhelin (jossa oli Symbian OS 6.1), joka oli myös ensimmäinen Nokian puhelin, jossa oli sisäänrakennettu kamera VGA-resoluutiolla (0.3 megapikseliä = 640×480 pikseliä). Muita merkittäviä S60 Symbian 6.1 -laitteita ovat Nokia 3650, lyhytikäinen Sendo X ja Siemens SX1 - Siemensin ensimmäinen ja viimeinen Symbian-puhelin.

Huolimatta näistä pyrkimyksistä yleisyyteen, käyttöliittymä oli selkeästi jakautunut kilpailevien yritysten kesken: Crystal tai Sapphire oli Nokia, Quartz oli Ericsson. Symbian hylkäsi viitekäyttöliittymän vuonna 2002 osana aktiivista vetäytymistä käyttöliittymäkehityksestä 'päättömän' toimituksen hyväksi. Nokia sai Pearlin, Quartz-kehitys siirtyi UIQ Technology AB:lle ja japanilaisten yritysten kanssa tehdystä työstä muotoutui MOAP-standardi.

Symbian OS 7.0 ja 7.0s Ensimmäisen kerran julkaistu vuonna 2003. Tämä on merkittävä Symbian-julkaisu, joka ilmestyi kaikkien nykyaikaisten käyttöliittymien kanssa, mukaan lukien UIQ (Sony Ericsson P800, P900, P910, Motorola A925, A1000), Series 80 (Nokia 9300, 9500), Series 90 (Nokia 7710), Series 60 (Nokia 3230, 6260, 6600, 6670, 7610) sekä useiden FOMA-puhelinten kanssa Japanissa. Se myös lisäsi EDGE- ja IPv6-tuen. Java-tuki muutettiin pJavasta ja JavaPhonesta Java ME -standardiin pohjautuvaksi.

Vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä myytiin miljoona Symbian-puhelinta ja tahti kiihtyi miljoonaan kuukaudessa vuoden 2003 loppuun mennessä.

Symbian OS 7.0s oli 7.0-versiosta tehty erikoisversio, jossa oli suurempi taaksepäin yhteensopivuus Symbian OS 6.x:n kanssa, osittain Communicator 9500:n ja sen edeltäjänsä Communicator 9210:n tähden.

Vuonna 2004 Psion myi osuutensa Symbianista. Samana vuonna ensimmäinen Symbiania käyttäville matkapuhelimille suunnattu mato, Cabir, kehitettiin; se käytti Bluetoothia levittääkseen itseään lähellä oleviin puhelimiin.

Symbian OS 8.0 Ensimmäisen kerran ilmestyi vuonna 2004, yksi sen vahvuuksista olisi ollut mahdollisuus valita kahden erilaisen ytimen (EKA1 tai EKA2) välillä. Kuitenkin EKA2-ytimellä varustettu versio ei päässyt myyntiin ennen kuin Symbian OS 8.1b -versio ilmestyi. Käyttäjäpuolelta katsoen ytimet käyttäytyivät lähestulkoon identtisesti, mutta ne ovat sisäisesti erittäin erilaisia. Jotkin valmistajat valitsivat EKA1:n säilyttääkseen yhteensopivuuden vanhojen laiteajurien kanssa, kun taas EKA2 oli reaaliaikainen ydin.

Mukana oli myös uusia ohjelmointirajapintoja uusien ominaisuuksien tukemista varten, joihin lukeutuvat CDMA, 3G, kaksisuuntainen datan virtautus, DVB-H ja OpenGL ES -vektorigrafiikalla ja suoralla ruutupääsyllä.

Symbian OS 8.1 Paranneltu versio 8.0-mallista, tämä oli saatavilla 8.1a- ja 8.1b-versioina, joissa oli EKA1- ja EKA2-ytimet (siinä järjestyksessä). 8.1b-versio, jossa oli EKA2:n yhden sirun puhelimen tuki eikä ylimääräistä turvakerrosta, oli suosittu japanilaisten puhelinyhtiöiden keskuudessa, jotka halusivat reaaliaikatuen ilman mahdollisuutta asentaa omia sovelluksia.

Ensimmäinen ja ehkäpä tunnetuin älypuhelin, jossa on Symbian OS 8.1a, oli Nokia N90 (julkaistu vuonna 2005), Nokian N-sarjan ensimmäinen laite.

Symbian OS 9.0 Symbian OS 9.0:aa käytettiin vain sisäisiin Symbian-tarkoituksiin. 9.0 merkitsi EKA1:n poistumista; 8.1a on Symbian OS:in viimeinen EKA1-versio.

Symbian OS on yleisesti ottaen pyrkinyt ylläpitämään kohtuullista binaarikoodiyhteensopivuutta. Teoriassa käyttöjärjestelmä oli taaksepäin yhteensopiva ER1-ER5:n kanssa, sitten 6.0:sta 8.1b:hen saakka. Merkittäviä työkaluihin ja turvallisuuteen liittyviä muutoksia tarvittiin 9.0-versiota varten. Siirtymä ARMv4:stä ARMv5:een ei rikkonut taaksepäin yhteensopivuutta.

Symbian OS 9.1 Julkaistu alkuvuodesta 2005. Siinä oli paljon uusia turvallisuuteen liittyviä ominaisuuksia, mukaan lukien alustan turvallisuusmoduuli helpottamassa pakollista koodin allekirjoittamista. Uusi ARM EABI -binaarimalli tarkoittaa sitä, että sovelluskehittäjien täytyy hienosäätää koodiaan ja turvallisuusmuutokset tarkoittavat sitä, että heidän saattaa täytyä kirjoittaa koodia uusiksi. S60 3rd Edition -puhelimissa on Symbian OS 9.1. Sony Ericssonin M600 ja P990 pohjautuvat Symbian OS 9.1 -versioon. Aiemmissa versioissa oli vika, jossa puhelin jumiutuisi tilapäisesti sen jälkeen, kun omistaja on lähettänyt suuren määrän tekstiviestejä. Kuitenkin 13. syyskuuta 2006 Nokia julkaisi pienen ohjelman tämän vian korjaamiseen.[92] Tuki Bluetooth-versiolle 2.0 lisättiin myös.

Symbian 9.1 toi uutena asiana kyvyt ja alustan turvallisuuskehyksen. Voidakseen käyttää tiettyjä ohjelmointirajapintoja, ohjelmistonkehittäjien tulee allekirjoittaa ohjelmansa digitaalisella allekirjoituksella. Perusominaisuudet ovat käyttäjien luovutettavissa ja kehittäjät voivat itse allekirjoittaa niitä, kun taas kehittyneemmät ominaisuudet vaativat sertifiointia ja allekirjoittamista Symbian Signed -ohjelman kautta, joka käyttää riippumattomia 'testitaloja' ja puhelinvalmistajia hyväksyntään. Esimerkiksi tiedoston kirjoittaminen on ominaisuus, jonka käyttäjä voi sallia, mutta multimedialaiteajurien käyttö vaatii puhelinvalmistajan hyväksynnän. TC TrustCenter ACS Publisher ID -sertifikaatti vaaditaan kehittäjältä sovellusten allekirjoittamiseen.

Symbian OS 9.2 Julkaistu vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. OMA Device Management 1.2 -tuki (oli 1.1.2). Tuki vietnamin kielelle. S60 3rd Edition Feature Pack 1 -puhelimissa on Symbian OS 9.2.

Nokia Symbian OS 9.2 -puhelimiin lukeutuvat mm. Nokia E71, Nokia E90, Nokia N95, Nokia N82, Nokia N81 ja Nokia 5700.

Symbian OS 9.3 Julkaistu 12. heinäkuuta 2006. Päivityksiin lukeutuvat paranneltu muistinhallinta sekä natiivituki Wifi 802.11:lle ja HSDPA:lle. Symbian OS 9.3:a käyttäviä laitteita ovat muun muassa Nokia E72, Nokia 5730 XpressMusic, Nokia N79, Nokia N96, Nokia E52, Nokia E75, Nokia 5320 XpressMusic, Sony Ericsson P1 ja muut.
Symbian OS 9.4 Julkistettu maaliskuussa 2007. Tarjoaa versiosta 9.3 lähtien saatavilla olevan on-demand-sivutustuen. Sovellusten luvataan käynnistyvän jopa 75% nopeammin kuin ennen. Lisäksi SQLite tarjoaa SQL-tuen. Tätä versiota käyttäviä laitteita ovat Samsung i8910 Omnia HD, Nokia N97, Nokia N97 mini, Nokia 5800 XpressMusic, Nokia 5530 XpressMusic, Nokia 5228, Nokia 5230, Nokia 5233, Nokia 5235, Nokia C6-00, Nokia X6, Sony Ericsson Satio, Sony Ericsson Vivaz ja Sony Ericsson Vivaz Pro, Micromax x265.

Käytetty pohjana Symbian^1:lle, ensimmäiselle Symbian-alustajulkaisulle. Tämä julkaisu tunnetaan paremmin myös nimellä S60 5th edition, sillä se on käyttöjärjestelmän mukana tulevan käyttöliittymän nimi.

Symbian^2 Symbian^2 on Symbian-versio, jota vain japanilaiset valmistajat käyttävät lähde?. Se tuli Japanin markkinoille toukokuussa 2010.[93] Nokia ei käytä tätä versiota.[94]
Symbian^3 (Symbian OS 9.5) ja Symbian Anna Symbian^3 on parannus aiempaan S60 5th Editioniin ja sen käyttöliittymässä on kertakosketusvalikkoja ja Symbian OS:in ydin on uusittu sekä laitteistopohjainen grafiikkakiihdytystuki on lisätty; lisää parannuksia tulee vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla, mukaan lukien tuki pysty-QWERTY-näppäimistölle, uusi selain ja jaetun ruudun tekstinsyöttö. Nokia ilmoitti, että päivityksiä Symbian^3:n käyttöliittymään tullaan jakelemaan asteittain sitä mukaa kun ne tulevat saataville; Symbian^4, aiemmin suunniteltu iso julkaisu, on peruutettu ja joitakin siihen suunniteltuja ominaisuuksia tullaan lisäämään Symbian^3:een tulevissa julkaisuissa, alkaen Symbian Annasta.
Nokia Belle (Symbian OS 10.1) Kesällä 2011 YouTubessa julkaistiin videoita, jotka näyttivät Nokia N8:ssa toimivan, julkisuuteen vuotaneen Symbian Bellen (Nokia Bellen alkuperäinen nimi) toimintaa.[95]

24. elokuuta 2011 Nokia julkisti sen kolmelle uudelle älypuhelimelle, jotka ovat Nokia 600 (jonka myöhemmin korvasi Nokia 603), Nokia 700, ja Nokia 701.[96]

Nokia antoi Symbian Bellelle virallisesti uuden nimen Nokia Belle blogikirjoituksessaan.[97][98]

Nokia Belle lisää Anna-päivityksiin tuomalla alaspäin vedettävän tila-/ilmoituspalkin, syvemmän NFC-integraation, vapaamuotoiset uudelleenskaalattavat kotiruudun vekottimet ja kuusi kotiruutua aiemman kolmen sijasta. 7. helmikuuta 2012 mennessä Nokia Belle -päivitys on saatavilla useimmille puhelinmalleille Nokia Suiten välityksellä ja se on tulossa myöhemmin Australiaan. Käyttäjät voivat katsoa saatavuuden Nokian kotisivuilta.[99]

1. maaliskuuta 2012 Nokia julkisti Nokia Bellelle Feature Pack 1 -päivityksen, joka on saatavilla päivityksenä Nokia 603-, 700-, 701-malleihin (pois lukien muut) sekä Nokia 808 PureViewille natiivisti.

Viimeisin ohjelmistopäivitys Nokian ensimmäisen sukupolven Symbian Belle -älypuhelimille (Nokia N8, C7, C6-01, Oro, 500, X7, E7, E6) on Nokia Belle Refresh (111.040.1511).[100]

Lokakuussa 2012 Nokia Belle Feature Pack 2, jota pidetään laajalti viimeisenä merkittävänä Symbian-päivityksenä, julkaistiin Nokia 603-, 700-, 701-, ja 808 PureView -puhelimille.[101]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmistonkehitykseen liittyvää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbian^3 EPL -lähdekoodi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sovellukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso Luokka:Symbian-sovellukset.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Nokia and Accenture Finalize Symbian Software Development and Support Services Outsourcing Agreement Accenture. (englanniksi)
  2. ↑ Lextrait, Vincent: The Programming Languages Beacon, v10.0 lextrait.com. tammikuu 2010. Viitattu 5. tammikuuta 2010. (englanniksi)
  3. ↑ Lee Williams: Symbian on Intel's Atom architecture web.archive.org. 16. huhtikuuta 2009. Arkistoitu 19.4.2009. Viitattu 15. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  4. ↑ a b Not Open Source, just Open for Business symbian.nokia.com. 4. huhtikuuta 2011. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Lunden, Ingrid: Symbian Now Officially No Longer Under The Wing Of Nokia, 2,300 Jobs Go. moconews.net, 30.9.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30 September 2011.
  6. ↑ infoSync Interviews Nokia Nseries Executive 24. kesäkuuta 2010. Infosyncworld.com. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  7. ↑ Tutkimuslaitos: Android jyräsi jo Symbianin ohi Iltalehti. Alma Media. Arkistoitu 2.2.2011. Viitattu 15. kesäkuuta 2013.
  8. ↑ Nokia announces Symbian 'Anna' update for N8, E7, C7 and C6-01; first of a series of updates (video) Engadget. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  9. ↑ Nokia announces Symbian Belle alongside three new devices Engadget. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  10. ↑ Nokia's new strategy and structure, Symbian to be a "franchise platform", MeeGo still in long term plans - All About MeeGo
  11. ↑ a b RIP: Symbian Engadget. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  12. ↑ a b Epstein, Zach: Symbian is officially no longer Nokia's problem bgr.com. 23. kesäkuuta 2011. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  13. ↑ Nokia Confirms The PureView Was Officially The Last Symbian Phone Techcrunch. 24. tammikuuta 2013. (englanniksi)
  14. ↑ Nokia Corporation Q4 and full year 2012 Interim Report results.nokia.com. Viitattu 24. tammikuuta 2013. (englanniksi)
  15. ↑ Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1
  16. ↑ Symbian OS, Now Fully Open Source watblog.com. (englanniksi)
  17. ↑ Symbian OS – one of the most successful failures in tech history 8. marraskuuta 2010. TechCrunch.com. (englanniksi)
  18. ↑ Symbian Foundation: Symbian Completes Biggest Open Source Migration Project Ever web.archive.org. 4. helmikuuta 2010. Arkistoitu 6.2.2010. Viitattu 7. helmikuuta 2010.
  19. ↑ Menezes, Gary: Symbian OS, Now Fully Open Source watblog.com. 11. syyskuuta 2010. Viitattu 25. syyskuuta 2011.
  20. ↑ Symbian Foundation website, members section web.archive.org. Arkistoitu 20.2.2010. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
  21. ↑ Blandford, Rafe: No current plans for Samsung Symbian handsets 2. syyskuuta 2010. All About Symbian. Viitattu 16. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  22. ↑ Symbian Foundation licensing.symbian.org. Viitattu 16. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  23. ↑ Open Letter from CEO Stephen Elop, Nokia and CEO Steve Ballmer, Microsoft – Nokia Conversations : the official Nokia blog Nokia. (englanniksi)
  24. ↑ Developer Economics 2011 visionmobile.com. (englanniksi)
  25. ↑ Lehto, Tero: Symbian ei ole enää avointa lähdekoodia, Nokia vahvistaa 7. huhtikuuta 2011. Sanoma Magazines Finland Oy. Arkistoitu 10.4.2011. Viitattu 16. kesäkuuta 2013.
  26. ↑ symbian-dump  Download symbian-dump software for free at Sourceforge.net SourceForge. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  27. ↑ symbian-incubation-projects – Symbian Incubation Projects – Google Project Hosting Google Code. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  28. ↑ Nokia further refines development strategy to unify environments for Symbian and MeeGo nokia.com. 21. lokakuuta 2010. Viitattu 5. marraskuuta 2010.
  29. ↑ Blandford, Rafe: The future of the Symbian platform 26. lokakuuta 2010. All About Symbian. Viitattu 5. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  30. ↑ Nokia: Nokia releases 'Web Browser for S60' engine code to open source community nokia.com. 24. toukokuuta 2006. Viitattu 21. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  31. ↑ Browser and Maps updates for many S60 3rd Edition and S60 5th Edition phones 29. kesäkuuta 2011. All About Symbian. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  32. ↑ a b Symbian — Qt – A cross-platform application and UI framework Nokia. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  33. ↑ Nokia Developer: Nokia Qt SDK developer.nokia.com. 18. kesäkuuta 2010. Viitattu 20. tammikuuta 2012. (englanniksi)
  34. ↑ Apps:Mobile Web Apps in a Nutshell symlab.org wiki. Arkistoitu 30.11.2012. Viitattu 16. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  35. ↑ Nokia Developer – Web Nokia. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  36. ↑ Qt Labs Blogs " Nokia Qt SDK 1.0 released Trolltech. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  37. ↑ Qt Labs Blogs " Qt Simulator is going public Trolltech. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  38. ↑ Introduction to Symbian C++ development katastrophos.net. Viitattu 9.2.2020. (englanniksi) 
  39. ↑ Symbian developer community 27. tammikuuta 2010. Developer.symbian.org. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  40. ↑ Sutcliffe, Tom ja Barrie Morley, Jason: Xcode Symbian support symbian-xcode-plugin.tigris.org. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  41. ↑ Capabilities (Symbian Signed) – Symbian Developer Community Developer.symbian.org. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  42. ↑ Nokia Developer News  Nokia Now Signing Symbian Apps for Free – Nokia Developer Blogs 16. elokuuta 2010. Nokia. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  43. ↑ Symbian developer community – technology domains Developer.symbian.org. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  44. ↑ Symbian developer community – packages Developer.symbian.org. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  45. ↑ Symbian System Model – Symbian Developer Community Developer.symbian.org. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  46. ↑ Introducing EKA2, by Jane Sales with Martin Tasker (PDF) media.wiley.com. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  47. ↑ Gilson, David: The History of Symbian's Secret Fragmentation 12. maaliskuuta 2012. All About Symbian. Viitattu 16. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  48. ↑ Blandford, Rafe: UIQ Technology puts remaining staff on notice 7. marraskuuta 2008. All About Symbian. Viitattu 16. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  49. ↑ Symbian Blog - Symbian^ 2 – History
  50. ↑ Nokia N8 User Agent Profile Nokia. Viitattu 25. syyskuuta 2011.
  51. ↑ Nokia launches mobile TV  Nokia Conversations – The official Nokia Blog 9. syyskuuta 2010. Nokia. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  52. ↑ a b c d e F-07B Instruction Manual ’10.5 (PDF) docomo STYLE series. toukokuu 2010. NTT DoCoMo. Arkistoitu 24.11.2012. Viitattu 23. toukokuuta 2012. (englanniksi)
  53. ↑ Any plans to have SilverLight for Symbian^3 (Nokia N8,E7,C7) ? Mobile / Silverlight for Nokia Symbian. 27. huhtikuuta 2011. Silverlight.NET Forums. Arkistoitu 2.2.2012. Viitattu 23. toukokuuta 2012. (englanniksi)
  54. ↑ Silverlight for Nokia Symbian RTW Now Available Mobile / Silverlight for Nokia Symbian. 6. heinäkuuta 2010. Silverlight.NET Forums. Arkistoitu 8.8.2012. Viitattu 23. toukokuuta 2012. (englanniksi)
  55. ↑ Obsolete Silverlight.NET. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  56. ↑ Silverlight Category forums.silverlight.net. Arkistoitu 2.2.2012. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
  57. ↑ Inside Symbian SQL: A Mobile Developer's Guide to SQLite By Ivan Litovski, Richard Maynard, 2010, page 9
  58. ↑ a b c d e SH-08C Instruction Manual ’11.3 (PDF) maaliskuu 2011. NTT DoCoMo. Arkistoitu 26.11.2012. Viitattu 23. toukokuuta 2012. (englanniksi)
  59. ↑ Help – Eclipse Platform Nokia. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  60. ↑ ドコモ地図ナビ (@docomo_map_navi) Twitterissä
  61. ↑ ドコモ地図ナビ
  62. ↑ a b c Skype on your Mobile Skype. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  63. ↑ a b c Antony Pranata: Screenshot for Symbian OS  AntonyPranata.com 2.0 antonypranata.com. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  64. ↑ a b c d Horikawa, Kyoko: NTT DoCoMo releases S^2 devices Symbian Blog. Symbian.org. Arkistoitu 24.8.2010. Viitattu 1. kesäkuuta 2010. (englanniksi)
  65. ↑ a b Asuk Ustundag, Sennur: SYMBIAN Devices, Hardware & Software Requirements, Basic App Development (PDF) (Sivu 6) 7. lokakuuta 2010. Bridgewater State University. Viitattu 23. toukokuuta 2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  66. ↑ a b c d e f g h i j k Symbian^2 platform used in eleven new models of NTT DoCoMo FOMA 3G handsets SymbianOne. Viitattu 10. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  67. ↑ Samsung OMNIAHD Dazzles at Mobile World Congress with Its HD Brilliance Yhdistynyt kuningaskunta: Samsung. Arkistoitu 10.4.2009. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  68. ↑ Six Years of Symbian Produces 100 Models and 100 Million Shipments 17. marraskuuta 2006. The Smart PDA. Viitattu 23. toukokuuta 2012. (englanniksi)
  69. ↑ Symbian Foundation Adds New Member, Nuance 21. heinäkuuta 2009. Softpedia. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  70. ↑ Nokia Leading Smartphone Market with 56%, While Symbian's Share of OS Market Is Set to Fall  Press Release ABI Research. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  71. ↑ Gartner Says Sales of Mobile Devices in Second Quarter of 2011 Grew 16.5 Percent Year-on-Year; Smartphone Sales Grew 74 Percent Gartner.com. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  72. ↑ a b Majority of smart phones now have touch screens (Canalys press release: r2010021) 8. helmikuuta 2010. Canalys.com. Viitattu 12. elokuuta 2010.
  73. ↑ BBC News – Google Android phone shipments increase by 886% 2. elokuuta 2010. BBC. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  74. ↑ Pettey, Christy: Gartner Says Worldwide Mobile Device Sales to End Users Reached 1.6 Billion Units in 2010; Smartphone Sales Grew 72 Percent in 2010 Gartner.com. Viitattu 10. maaliskuuta 2011. (englanniksi)
  75. ↑ 100 Million Club H1 2010 18. lokakuuta 2010. VisionMobile. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  76. ↑ Nokia and Microsoft enter strategic alliance on Windows Phone, Bing, Xbox Live and more. Engadget. Retrieved on 2011-09-25.
  77. ↑ Woods, Ben: Samsung to drop Symbian support  Wireless – CNET News 1. lokakuuta 2010. CNET. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  78. ↑ Meyer, David: Motorola ditches Symbian, announces 3,000 layoffs  Networking  ZDNet UK 3. marraskuuta 2008. ZDNet UK. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  79. ↑ Mello, John P.: Sony Ditches Symbian 15. lokakuuta 2010. PCWorld. Viitattu 25. syyskuuta 2011.
  80. ↑ Google's Android smartphone market share quadruples Apple's iOS 8. elokuuta 2012. CNN. (englanniksi)
  81. ↑ Mobile-reviews. Review of Nokia E7. mobile-review.com. 9. elokuuta 2011. (englanniksi)
  82. ↑ Litcfield, Steve: Nokia N97 RIP: the derailed flagship that ended up as a train wreck 8. elokuuta 2011. All About Symbian. Viitattu 30. lokakuuta 2012. (englanniksi)
  83. ↑ Mobile browser comparison, November 2010 25. marraskuuta 2010. All About Symbian. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  84. ↑ Meyer, David: Nokia times first Symbian updates for 'early 2011' 9. marraskuuta 2010. ZDNet UK. Viitattu 4. tammikuuta 2011. (englanniksi)
  85. ↑ Gilson, David: The History of Symbian's Secret Fragmentation 12. maaliskuuta 2012. All About Symbian. Viitattu 30. lokakuuta 2012. (englanniksi)
  86. ↑ Hacker plants back door in Symbian firmware – The H Security: News and Features 8. joulukuuta 2010. H-online.com. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  87. ↑ Hacker Creates Modified Symbian S60 Firmware with Hidden Back Door 10. joulukuuta 2010. Live Hacking. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  88. ↑ Nokia's S60 3rd Ed security has been hacked? Symbian Freak. (englanniksi)
  89. ↑ ''S60 v3 Hacking – Mission accomplished, FP1 hacked!'' 27. maaliskuuta 2008. Symbian Freak. Viitattu 25. syyskuuta 2011. (englanniksi)
  90. ↑ Sibo3a screenshots Guide Book Gallery. Viitattu 16. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  91. ↑ Wichary, Marcin: GUIdebook - Screenshots - EPOC R5/Psion Revo Guidebookgallery.org. Viitattu 12. elokuuta 2010. (englanniksi)
  92. ↑ Solution to Nokia Slow SMS / Hang Problem
  93. ↑ Blanford, Rafe: First Symbian^2 phones ship in Japan allaboutsymbian.com. 1.6.2010. Viitattu 30.10.2012.
  94. ↑ Nokia: go straight to Symbian 3, skip Symbian 2 • Reg Hardware Reg Hardware. (englanniksi)
  95. ↑ Molen, Brad: Symbian Belle download leaked to N8 community, quickly pulled from site (update: Anna available on NaviFirm) 17.8.2011. engadget. Viitattu 30.10.2012.
  96. ↑ Bobleanta, Vlad: Nokia 600, 700, and 701 announced, all running Symbian Belle and coming before the end of September 24.8.2011. unwired view. Viitattu 30.10.2012.
  97. ↑ Nokia Belle coming soon – Nokia Conversations : the official Nokia blog 21. joulukuuta 2011. Nokia. (englanniksi)
  98. ↑ Reisinger, Don: So long, Symbian Belle. Hello, Nokia Belle 21.12.2011. c|net. Viitattu 30.10.2012.
  99. ↑ Software Update for Nokia Belle-compatible phones 2012. Nokia. Viitattu 30. lokakuuta 2012. (englanniksi)
  100. ↑ Delaney, Ian: All about Nokia Belle, Feature Pack 1 1. maaliskuuta 2012. Nokia. Viitattu 30. lokakuuta 2012. (englanniksi)
  101. ↑ Ly, Boc: Update makes the Nokia 808 PureView even better 2. lokakuuta 2012. Nokia. Viitattu 30. lokakuuta 2012. (englanniksi)

Kirjaluettelo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Symbian.
Nokian alustat
Käyttöjärjestelmät
Ohjelmistokehykset
Muita artikkeleita
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Symbian&oldid=22751441”