Kaliumsyanidi
Kaliumsyanidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | KCN |
Moolimassa | 65,1 g/mol |
Ulkomuoto | Valkoinen jauhe |
Sulamispiste | 634 °C |
Kiehumispiste | 1 625 °C |
Tiheys | 1,52 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 71,6 g/100 ml |
Kaliumsyanidi syankalium (KCN), syaanivetyhapon (HCN) kaliumsuola, on voimakas myrkky.
Kaliumsyanidin moolimassa on 65,1 g/mol, sulamispiste 634 °C, kiehumispiste 1 625 °C, tiheys 1,52 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 151-50-8. Kaliumsyanidin liukoisuus veteen on 71,6 g/100 ml.
Kaliumsyanidia käytetään kullan ja hopean erottamisessa malmista, hopeoinnissa, desinfiointiaineena, hyönteismyrkkynä, filminkehityksessä, väriaineiden valmistuksessa ja laboratoriokemikaalina. Kullan erottaminen veden ja hapen avulla kaliumdisyanoauraatiksi(I):
- 4 Au + 8 KCN + O2 + 2 H2O → 4 K[Au(CN)2] + 4 KOH
Reagoidessaan happojen ja kosteuden kanssa muodostuu syaanivetyä (sinihappoa).
Aine myrkkynä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaliumsyanidi on ollut murhaajien suosima myrkky. Myrkkynä kaliumsyanidi on valkoisena jauheena, joka maistuu karvasmantelilta. Puoli grammaa ainetta nieltynä riittää tappamaan ihmisen. Vatsaan joutuessaan kaliumsyanidi reagoi vatsassa olevan suolahapon kanssa, jolloin muodostuu sinihappoa. Kaliumsyanidista vapautuva syanidi-ioni salpaa soluhengityksen estämällä sytokromioksidaasin toiminnan. Se vahingoittaa erityisesti sydäntä ja keskushermostoa. Uhri kuolee nopeasti; syanidi voi johtaa kuolemaan noin 3-8 minuutin kuluessa. Kaliumsyanidimyrkytyksen vastamyrkkynä toimii esimerkiksi siitä B12-vitamiinia muodostava hydroksikobalamiini (C62H89CoN13O15P). Vetyperoksidi hapettaa kaliumsyanidin erittäin tehokkaasti vähemmän myrkylliseksi kaliumsyanaatiksi:[1]
- KCN + H2O2 → KOCN + H2O
Aineen makua on kuvailtu karvaana ja polttavan tuntuisena. Hindustan Timesin mukaan intialainen mies joka kuoli syötyään vahingossa kaliumsyanidia ehti hätäisesti kirjoittaa muistilapun jossa luki:
Lääkärit, kaliumsyanidi. Olen maistanut sitä. Se polttaa kieltä ja maistuu karvaalta.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Andreas Rubo, Raf Kellens, Jay Reddy, Joshua Wooten, Wolfgang Hasenpusch "Alkali Metal Cyanides" in Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry 2006 Wiley-VCH, Weinheim, Germany. doi:10.1002/14356007.i01_i01
- ↑ "The only taste: Cyanide is acrid", hindustantimes.com.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaliumsyanidin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: Potassium cyanide (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Potassium cyanide (englanniksi)
- ChemBlink: Potassium cyanide (englanniksi)