Sven Väth

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sven Väth
Henkilötiedot
Syntynyt26. lokakuuta 1964
Obertshausen, Hessen, Saksa
Ammatti musiikkituottaja, muusikko, DJ
Muusikko
Aktiivisena 1982–
Tyylilajit tekno, trance, house, muu elektroninen musiikki
Levy-yhtiöt Cocoon Recordings
Aiheesta muualla
www.cocoon.net/svenvath

Sven Väth (s. 26. lokakuuta 1964 Obertshausen, Hessen) on saksalainen pitkän linjan muusikko, musiikkituottaja ja DJ, joka aloitti uransa tiskijukkana 1982. Väth oli yksi Harthouse- ja Eye Q -levymerkkien perustajajäsenistä, joilla oli merkittävä vaikutus 1990-luvun alussa teknon ja trancen lyödessä läpi. Hänen esikoisalbuminsa Accident in Paradise nousi kärkeen brittiläisten rock-kriitikoiden listatessa vuoden 1993 parhaita tanssimusiikkialbumeja[1].

Nykyisin Väth omistaa Cocoon Event Media GmbH -yhtiön, johon kuuluu hänen omistamansa Cocoon Recordings -levymerkki. Hän on myös Frankfurtissa sijaitsevan Cocoon Clubin omistaja.

  • Accident in Paradise (Eye Q, 1992)
  • The Harlequin - The Robot and the Ballet-Dancer (Eye Q, 1994)
  • Der Kalte Finger (Eye Q, 1996; yhteistyössä B-Zetin kanssa)
  • Six in the Mix (The Fusion Remix Collection '99) (Virgin Records, 1999)
  • Contact (Ultra Records, 2000)
  • Retrospective 1990-1997 (1 levyn versio) (WEA Records, 2000)
  • Retrospective 1990-1997 (2 levyn versio) (Club Culture, 2000)
  • Fire (Virgin Records, 2002)
  • Fire Works (remikseja) (Virgin Records, 2003)
  • Ritual of Life (Eye Q, 1993)
  • Ballet-Fusion (Eye Q, 1994)
  • Fusion - Scorpio's Movement (Virgin Records, 1997)
  • Breakthrough (Virgin Records, 1998)
  • Face It (Virgin Records, 1998)
  • Omen A.M. (Virgin Records, 1998)
  • Schubdüse (Virgin Records, 1998)
  • Sounds Control Your Mind (Virgin Records, 1998)
  • Augenblick (Virgin Records, 1999)
  • Dein Schweiss (Virgin Records, 1999)
  • Discophon (Virgin Records, 1999)
  • Barbarella (Remix) (Club Culture, 2000)
  • L'Esperanza (Remix) (Club Culture, 2000)
  • My Name is Barbarella (Code Blue, 2000)
  • Je T'aime ... Moi Non Plus / Design Music (Virgin Records, 2001)
  • Strahlemann Und Söhne (Remix) (Virgin Records, 2001)
  • Mind Games (Virgin Records, 2002)
  • Set My Heart on Fire (Virgin Records, 2002)
  • Komm (Cocoon Recordings, 2005)
  • Spring Love (Datapunk, 2006)
  1. Mattila, Ilkka: Björk, Suede ja Neil Young vuoden kriitikkosuosikkeja. Helsingin Sanomat, 30.12.1993, s. 42. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]