Sven Olov Lindholm
Sven Olov Lindholm (8. helmikuuta 1903 Jönköping – 26. huhtikuuta 1998 Rönninge) oli ruotsalainen kansallissosialisti, joka oli maan merkittävimpiä natsijohtajia 1920–1950-luvuilla.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jönköpingissä syntynyt Lindholm jäi varusmiespalveluksensa jälkeen Ruotsin armeijaan, josta erosi vuonna 1933 kersantin arvoisena. Vuonna 1927 hän liittyi vastaperustettuun Sveriges Fascistiska Kamporganisation -nimiseen fasistiseen, antikommunistiseen ja antisemitistiseen järjestöön, joka vuonna 1930 yhdistyi Svenska nationalsocialistiska partiet -puolueeseen. Lindholm työskenteli puolueen julkaiseman Vår kamp -lehden päätoimittajana ja sai vuoden 1932 parlamenttivaaleissa Göteborgissa lähes 6 000 ääntä.[1][2]
Vuotta myöhemmin Lindholm perusti sisäisten linjaerimielisyyksien vuoksi oman Nationalsocialistiska Arbetarepartiet -puolueen. Vuonna 1938 se yritti tehdä eroa natsi-Saksan kansallisosialisteihin ja vaihtoi nimekseen Svensk socialistisk samling, luopuen samalla myös hakaristin käytöstä. Lindholm kuitenkin kannatti itse Adolf Hitleriä loppuun saakka ja muun muassa kirjoitti tälle ihailevan muistorunon. Lindholmin puolue menetti kannatuksensa toisen maailmansodan myötä ja lopulta se lakkautettiin vuonna 1950.[1][2]
Myöhemmin 1960-luvun aikana Lindholm yritti tehdä entistä suurempaa pesäeroa Saksan kansallissosialisteihin, väittäen, että hänen puolueellaan oli koko ajan oma ideologinen perustansa. Vietnamin sodan aikana Lindholm ryhtyi Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman FNL:n tukijaksi ja osallistui Ruotsissa järjestettyihin Yhdysvaltain vastaisiin mielenosoituksiin. Hänen kerrotaan tuolloin myös sympatisoineen kommunisteja.[1][2]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1950 Lindholm avioitui saksalaisen Vera Schimanskin (myöh. Oredsson) kanssa. Hänen isänsä oli natsien SA-joukkojen jäsen ja Vera Schimanski itse kuului Bund Deutscher Mädel -tyttöjärjestöön. Pariskunta kuitenkin erosi jo 1960-luvun alussa ja vuonna 1962 Schimanski avioitui ruotsalaisen uusnatsijohtajan Göran Assar Oredssonin kanssa.[1] Vuonna 2017 Vera Oredsson oli uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kunniavieraana Almedalenin politiikkaviikolla.[3]
Kohu Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinäkuussa 2017 syntyi Suomessa kohu, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho siteerasi Lindholmin vuonna 1943 julkaisemassa teoksessa Svensk frihetskamp ilmestynyttä runoa Framför oss ligger Sverige. Halla-ahon mukaan hän ei tiennyt sen natsikytköksistä, vaan oli tutustunut runoon musiikin kautta.[4]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Svensk frihetskamp (1943)
- Döm ingen ohörd (1967)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Lööw, Heléne: Nazismen i Sverige 28.9.2010. Populär Historia. Viitattu 1.8.2017. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Lapidus, Arne: Svenskarna som stod på Hitlers sida 2.11.2012. Expressen. Viitattu 1.8.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Baas, David: Föddes i Nazityskland – stöttar NMR i Almedalen 9.7.2017. Expressen. Viitattu 1.8.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Valkama, Vanessa: Halla-aho siteerasi natsiyhteyksistä tuttua runoa Facebookissa - "Tätä en tiennyt" 31.7.2017. Kaleva. Viitattu 1.8.2017.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
