Svante Lehtonen
Johan Svante Lehtonen (16. toukokuuta 1878 Kokemäki – 5. elokuuta 1956 Helsinki[1]) oli suomalainen ammattiyhdistysmies ja toimittaja. Kokemäen Pitkäjärvenmaasta kotoisin ollut Lehtonen oli varsinaiselta ammatiltaan maalari, joka toimi Helsingin maalariammattiyhdistyksessä yleisluottamusmiehenä vuosina 1910–1917 ja Suomen maalarityöntekijäin liitossa liittotoimikunnan jäsenenä vuosina 1904–1921 ja sihteerinä vuosina 1903–1917. Lisäksi hän toimi liiton julkaiseman Maalarien viestin päätoimittajana.[2] Hän oli mukana myös sosialidemokraattisessa puolueessa ja toimittajana Työmies-lehdessä.[3] Suomen Ammattijärjestön sihteerinä Lehtonen oli vuodet 1919–1920.[4]
Vuonna 1910 Lehtonen julkaisi maalausoppaan, josta myöhemmin otettiin kuusi uusintapainosta 1920- ja 1930-lukujen aikana. Sitä pidetään edelleen yhtenä restaurointialan suomalaisena perusteoksena.[5] Eläkkeelle siirryttyään hän tallensi kotiseutunsa kansanperinnettä[6] sekä kirjoitti kotiseutuaiheisia tarinoita muun muassa Kokemäen Pitkäjärvenmaan kulmakunnasta sanomalehti Lalliin. Lehtosen kirjoituksia on talletettu myös Satakunnan Museon Satakunta-arkistoon ja Suomen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon. Lehtosen kirjoituksia on käytetty lähteenä Hannu Vaajalan vuonna 2015 julkaistussa teoksessa Maa armas isäimme.[3] Myös historiantutkija Tuomas Hoppu on hyödyntänyt Svante Lehtosen kirjoituksia Kokemäen historiaa vuosilta 1870–2010 käsittelevässä teoksessa Joki ja sen väki II (2011).[7]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maalaus: Työt kotitarpeiksi, Kansanvalistusseura, Helsinki, 1910.
- Suomen ammattijärjestö: silmäys sen toimintaan kansalaissodan jälkeen, artikkeli teoksessa Työväen kalenteri 1920, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Helsinki, 1919.
- Katsaus Suomen maalarintyöntekijäin liiton toimintaan ja vaiheisiin vv. 1899-1924, Uno Nurmisen kanssa, Suomen maalarintyöntekijäin liitto, Helsinki, 1924.
- Maalaus: Työohjeita kotien ja ammattiopetuksen tarpeeksi, 5. uud. painos, Otava, Helsinki, 1931.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Svante Lehtosen Kansaneläkelaitoksen-henkilökortti Astia-tietokanta. Viitattu 24.3.2018.
- ↑ Maalarien viesti 1.12.1910. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.12.2015.
- ↑ a b Vallin, Harri: ”Synnyinseudun historiaa”, Sydän-Satakunta, 3.12.2015, s. 10–11. Viitattu 10.12.2015.; Hannu Vaajala, Maa armas isäimme; Kertomuksia Pitkäjärvenmaan metsäkulman elämästä ja ihmisistä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. 2015. ISBN-numero 978-952-93-6221-9.
- ↑ Valkonen, Marjaana: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y. 1907–87, s. 67–69. Helsinki: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, 1989. ISBN 951-714-136-X
- ↑ Restaurointialan kirjallisuudesta Restaurointi. Arkistoitu 11.12.2015. Viitattu 10.12.2015.
- ↑ Constantine, Mary-Ann & Porter, Gerald: Fragments and Meaning in Traditional Song: From the Blues to the Baltic, s. 131. (ISBN 978-019-72628-8-7) Oxford: The British Academy, 2003. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Tuomas Hoppu: Joki ja sen väki II; Kokemäen historia 1870-2010, s. 93. Kokemäen kaupunki ja Kokemäen seurakunta, 2011.