Suuri Postitie

Postitien pahimpia mutkia oikaistiin autoliikenteen yleistymisen myötä. Vasemmalla alkuperäistä postitietä 1600-luvulta, oikealla 1940-luvulla tehty oikaisu.

Suuren postitien muistoksi on sen reitti merkitty pylväin Ahvenanmaalla

Suuri Postitie (ruots. Stora Postvägen) on historiallinen maantie, joka kulkee Turusta Tukholmaan. Tie kulkee Turusta Mynämäen kautta Kustaviin, mistä reitti jatkuu meritse kohti Sundia ja edelleen Eckeröhön. Sen jälkeen tie kulkee meritse Ruotsin Grisslehamniin ja lopulta Norrtäljen kautta Tukholmaan. Tien kautta kulki merkittävä osa Suomen ja Ruotsin välisestä posti- ja matkustajaliikenteestä.

Historia

Tieosuus otettiin käyttöön postin kuljetusta varten vuonna 1638, mutta reitti oli käytössä jo sitäkin ennen. Varhaisimmat kirjalliset tiedot siitä ovat 1500-luvun alusta, mutta se on todennäköisesti ollut käytössä jo 1300-luvulla.

Postin kuljetuksesta huolehtivat aluksi talonpojat. Kestikievareiden tehtäväksi se siirtyi vuonna 1845. Tietä käytettiin meripostin kuljetukseen vuoteen 1910 saakka, jolloin Suomen ja Ruotsin välillä alkoi säännöllinen laivaliikenne. Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä postitien eteläosasta Turusta Mynämäelle tuli osa valtatie 8:aa. Sen tilalle valmistui nykyaikainen tie Mynämäeltä Raisioon asti vuonna 1961 ja perille Turkuunkin kaksi vuotta myöhemmin.

Linjaus Manner-Suomessa

Postitie on topografialtaan varsin vaihtelevaa. Vaikka tie pyrkii seuraamaan tarkasti peltoaukeiden ja metsän rajaa, se ylittää myös mäkisiä korpialueita ja useita jokia. Saaristossa kulku vaihtelee yhtenään maalta merelle. Tien reitti kulkee useiden keskiaikaisten kirkkojen kautta, ja siellä näkyy myös kartanoita ja avaria pelto- ja merimaisemia.

Suuren Postitien linjaus on merkitty maastoon pylväillä. Se on lähes kokonaisuudessaan edelleen käytössä seutu-, yhdys- ja yksityisteinä. Ajokelvottomiksi muuttuneet tieosuudet ja yksityiset pihatiet ovat melko lyhyitä osuuksia. Vanhoista siltapaikoista useimmat ovat yhä käytössä, mutta yksikään nykyisistä silloista ei ole peräisin Ruotsin vallan ajalta. Parhaiten postitie on säilynyt Kustavissa, Taivassalossa ja Vehmaalla. Nämä osuudet Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.

Linjaus Ahvenanmaalla

Postitien reitti on Ahvenanmaalla merkitty puisin kilometripylväin. Tie ylittää Kihdin selän Kustavin Vartsalan ja Brändön pääsaaren välillä, sen jälkeen Lappveden ja Teilin selät − poiketen välillä Kumlingen pääsaarella − kunnes saapuu Vårdön pääsaarelle. Tie jatkuu Vargatan laiturista Vargatanselän yli Bomarsundin laituriin Ahvenanmantereen itärannalla, sivuuttaa Kastelholman linnan ja ylittää Färjsundetin salmen Saltvikin ja Finströmin rajalla. Täältä tie etenee melko tarkoin nykyistä tiestöä noudattaen Hammarlandin Kattnäsin laituriin, ylittää Marsundin salmen ja kulkee Eckerön pääsaaren halki Eckerön posti- ja tullitalon luo.