Sutjeskan taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sutjeskan taistelu
Osa toisen maailmansodan Jugoslavian rintaman taisteluja
Kartta taisteluista partisaanien ja akselivaltojen joukkojen välillä
Kartta taisteluista partisaanien ja akselivaltojen joukkojen välillä
Päivämäärä:

15. toukokuuta16. kesäkuuta 1943

Paikka:

Bosnia, Sutjeska-joen ympäristö, Jugoslavia

Lopputulos:

Taktinen Akselivaltojen voitto, raskaita tappioita partisaaneille, tehtävän päämäärän epäonnistuminen

Osapuolet

 Saksa
Itsenäinen Kroatian valtio
 Italia
 Bulgaria

Jugoslavia Jugoslavian partisaanit

Komentajat

Saksa Alexander Löhr
Saksa Rudolf Lüters

Jugoslavia Josip Broz Tito

Vahvuudet

127 000 sotilasta
300 lentokonetta

22 148 sotilasta

Tappiot

3 179 kaatunutta

7 543 kaatunutta

Partisaaneja Sutjeskan taistelun aikana.

Sutjeskan taistelu tai (Tapaus Musta) oli toisessa maailmansodassa akselivaltojen ja Jugoslavian partisaanien välinen taistelu miehitetyssä Jugoslaviassa. Taistelun tarkoituksena oli kukistaa partisaanit Sutjeskan lähistöllä ja vangita heidän johtajansa Josip Broz Tito. Taistelu käytiin Bosniassa Sutjeska-joen lähistöllä 15. toukokuuta16. kesäkuuta 1943 välisenä aikana. Taistelu päättyi akselivaltojen taktiseen voittoon heidän aiheutettua raskaita tappioita partisaaneille. Saksalaiset eivät kuitenkaan onnistuneet vangitsemaan Titoa, mikä merkitsi käännekohtaa Jugoslaviassa sodan aikana.

Sotatapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyökkäyksen alettua akselivallat olivat paremmissa lähtöasetelmissa kuin partisaanijoukot. Tämän ansiosta partisaanit saarrettiin Durmitor-vuoren alueelle, joka sijaitsi Tara- ja Piva-jokien välissä pohjoisessa Montenegrossa.

9. kesäkuuta akselivallat saivat melkein tapettua Titon pommilla, joka kuitenkin haavoitti häntä vain käteen.

Jugoslavialaisjoukot onnistuivat lopulta murtautumaan saksalais- ja kroatialaisjoukkojen läpi Sutjeska-joen toiselle puolelle luoteeseen kohti itäistä Bosniaa. Kolme prikaatia ja keskussairaala, jossa oli yli 2 000 haavoittunutta, jäi saarroksiin. Saksalaisjoukkojen komentaja Alexander Löhr käski Hitlerin ohjeistuksesta joukkoja tuhoamaan jäljellä olevat partisaanit. Saarroksissa olleet kärsivät pulaa lääkkeistä ja ruuasta, ja moni sairastui lavantautiin.

Saksalaiskomentaja Rudolf Lüters kuvasi partisaanijoukkoja hyvin organisoiduiksi, taitavasti johdetuiksi ja erittäin taistelutahtoisiksi.

Jugoslavialaisjoukkojen ulosmurtautumisen ansiosta joukkojen maine kasvoi paikallisten keskuudessa. Uusien värväysten ansiosta partisaanit saivat vallattua joitain alueita Bosniasta takaisin akselivalloilta seuraavan kahdenkymmenen päivän aikana.

Taistelusta tuli osa partisaanien mytologiaa, ja sen ansiosta partisaanit pääsivät askeleen lähemmäksi Jugoslavian johtamista.

Taistelusta on tehty myös elokuva vuonna 1973, jonka pääosassa on Richard Burton.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.