Susun kieli
| Susu | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue | Guinea, Sierra Leone, Guinea-Bissau |
| Virallinen kieli | Guinean kansalliskieli |
| Puhujia | 1 610 110[1] |
| Kirjaimisto | latinalainen, arabialainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | mandelaiset kielet |
| ISO 639-3 | sus |
Susu (myös soso) on Guineassa, Sierra Leonessa ja Guinea-Bissaussa asuvien susujen puhuma mandelainen kieli. Sillä on yli miljoona puhujaa.[2]
Kieltä puhuu äidinkielenään noin 900 000 henkeä Guinean rannikolla maan pääkaupungissa Conakryssa sekä Boffan, Bokén, Dubrékan, Forécariahin, Frian ja Kindian prefektuureissa. Pieniä puhujaryhmiä on myös muualla maassa. Sierra Leonen luoteisosassa asuu noin 120 000 puhujaa ja Guinea-Bissaussa muutamia tuhansia. Susu toimii myös Conakryn ja rannikon pienten kansojen lingua francana.[2]
Susu kuuluu mandekielten läntisen haaraan, jossa se muodostaa jalunkan kanssa oman ryhmänsä. Murre-erot ovat hyvin vähäisiä.[2] Kielessä on lainasanoja arabiasta, englannista, ranskasta, maninkasta ja muista mandekielistä sekä fulanista[3].
Susulla on Guinean kansalliskielen status. Se on fulanin ja maninkan ohella yksi maan kolmesta suuresta kielestä. Yleiskieli perustuu Conakryn murteeseen. Guineassa susua käytettiin koulu- ja lukutaito-opetuksessa sekä rajoitetusti lehdistössä vuosina 1968–1984. Myöhemmin kirjallista viljelyä ovat harjoittaneet lähinnä lähetyssaarnaajat. Latinalaisten aakkosten ohella käytetään arabialaista kirjaimistoa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jazyki mira: jazyki mande. Sankt-Peterburg: Nestor-Istorija, 2017. ISBN 978-5-4469-0824-0