Suseånin vesistö
Suseånin vesistö (ruots. Suseåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 102) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Suseånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 450 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen alajuoksulla nimikkojoki Suseån, jonka pituus on noin 40 kilometriä. Pääuoman kokonaispituus on 61 kilometriä ja se alkaa pienestä Övrebölesjönista [3]. Joki laskee mereen yli 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suseånin vesistö jää yksin kahden sitä paljon isomman päävesistön Nissanin vesistön (tunnus 101) ja Ätranin vesistön (tunnus 103) väliin. Merenrannikolla sen lähialueella on mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-alakin on pieni.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (45,7 %), turve (12,8 %), kalliomaa (8,1 %), hiekka ja sora (3,5 %), multamaa (13,3 %), savimaa (10,5 %) ja jäätikköjokijäänteet (4,4 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (65,1 %), soita ja kosteikkoja (2,8 %), kalliomaita (0 %), jäätiköitä (0 %), viljelymaita (23,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,5 %) sekä joutomaita (5,8 %). Näiden lisäksi on 1,2 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Suseånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Suseånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 9,09 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 54,3 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,87 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 7,4 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 48 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 35,6 m³/s on mitattu helmikuussa 2002 ja pienin 0,4 m³/s syyskuussa 1981. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Vesivoimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 14 patoa, joilla ei säännöstellä jokien virtaamia.[5]
Suseånin pääuomassa on neljä vesivoimalaitosta: Boberg, Berte Qvarn, Mostorps gård ja Semb. Voimaloiden yhteisteho on 0,8 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 3,6 gigawattituntia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv: Suseån.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Suseånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 7.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Suseån (SE630458-131183) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 30.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4299–4304, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Suseånin vesistö (Excel-lomake nro 1390), Vattenwebb, SMHI, viitattu 7.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Suseån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
