Superelinkelpoinen planeetta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taiteilijan näkemys eräästä mahdollisesta superelinkelpoisesta planeetasta. Punertava sävy on kasvillisuutta.[1]

Superelinkelpoinen planeetta on hypoteettinen eksoplaneetta, jonka olosuhteet soveltuvat elämän syntymiselle ja kehittymiselle paremmin kuin oman planeettamme.[2][3] Viime vuosina monet asiantuntijat ovat kritisoineet ihmiskeskeisiä kriteerejä maan ulkopuolisen elämän etsinnässä. Lisäksi osa astrobiologeista on katsonut, että on olemassa useita kohtia, joissa Maa ei edusta parhainta planeettojen elinkelpoisuutta, kuten tähden tyyppi, jota se kiertää, kokonaispinta-ala, valtamerten peittämä osuus (ja niiden keskisyvyys), magneettikenttä, mannerlaatat, pintalämpötila jne.[4] Niinpä maailmankaikkeudessa voi olla eksoplaneettoja, jotka tarjoavat paremmat mahdollisuudet elämälle ja mahdollistavat elämän helpomman syntymisen ja pidemmän keston[5].

Astrofyysikot René Heller ja John Armstrong julkaisivat Astrobiology-lehdessä laajan raportin Superhabitable Worlds (Superelinkelpoiset maailmat), jossa he tiivistivät ja analysoivat suurimman osan viime vuosina aiheesta tehdyistä tutkimuksista.[6]

Yleispiirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heller ja Armstrong ehdottivat, että tarvitaan joukko perusominaisuuksia, jotta eksoplaneetta tai eksokuu voidaan luokitella superelinkelpoiseksi[7][3][8][5][9]. Koon osalta vaaditaan, että eksoplaneetta on noin 2 Maan massainen, ja 1,3 Maan säde on optimaalinen koko laattatektoniikalle.[10]

Lisäksi sillä olisi suurempi vetovoima, joka lisäisi kaasujen pysymistä planeetan muodostumisen aikana.[9] Siksi on todennäköistä, että sillä olisi tiheämpi ilmakehä, joka tarjoaisi suuremman happi- ja kasvihuonekaasupitoisuuden. Tämä taas vuorostaan nostaisi keskilämpötilaa kasvien elämän kannalta optimaaliseksi noin 25 °C:een.[11][4] Tiheämpi ilmakehä voisi myös vaikuttaa maanpinnan kohoumaan, jolloin siitä tulisi maapinta-alaltaan laajempi ja valtamerialtaiden koko pienenisi, mikä parantaisi merieläinten moninaisuutta matalissa vesissä.[12]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Perryman, Michael: The Exoplanet Handbook. (2. painos) Cambridge University Press, 2018. ISBN 9781108419772 (englanniksi)
  1. Kiang, Nancy Y.: The color of plants on other worlds. (Arkisto, arkistoitu 4.3.2021) Scientific American, 2008. Springer Nature America. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.11.2022. (englanniksi)
  2. Reynolds, Ray T. — McKay, Christopher P. — Kasting, James F.: Europa, tidally heated oceans, and habitable zones around giant planets. Advances in Space Research, 1987, 7. vsk, nro 5, s. 125–132. Elsevier. doi:10.1016/0273-1177(87)90364-4 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b Williams, Darren M. & Kasting, James F.: Habitable Planets with High Obliquities. Icarus, 1997, 1. vsk, s. 254–267. Elsevier. doi:10.1006/icar.1997.5759 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.1.2022. (englanniksi)
  4. a b Moyer, Michael: Faraway Planets May Be Far Better for Life. (Arkisto, arkistoitu 26.12.2014) Scientific American, 2014. Springer Nature America. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.1.2022. (englanniksi)
  5. a b Rushby, Andrew J. — Claire, Mark W. — Osborn, Hugh — Watson, Andrew J.: Habitable Zone Lifetimes of Exoplanets around Main Sequence Stars. Astrobiology, 2013, 13. vsk, nro 9. Mary Ann Liebert, Inc. doi:10.1089/ast.2012.0938 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.11.2022. (englanniksi)
  6. Heller, René & Armstrong, John: Superhabitable worlds. Astrobiology, 2014, 14. vsk, nro 1, s. 50–66. Mary Ann Liebert, Inc.. PubMed:24380533 doi:10.1089/ast.2013.1088 Bibcode:2014AsBio..14...50H Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.11.2022. (englanniksi)
  7. Choi, Charles Q.: Super-Habitable World May Exist Near Earth. Astrobiology Magazine, 2014. NASA. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.11.2022. (englanniksi)
  8. Heller, René & Armstrong, John (2014), s. 50
  9. a b Heller, René & Armstrong, John (2014), s. 59
  10. Heller, René & Armstrong, John (2014), s. 55
  11. Heller, René & Armstrong, John (2014), s. 55–68
  12. Heller, René & Armstrong, John (2014), s. 54–56

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • The Habitable Exoplanets Catalog (Otsikko suomeksi ”Elinkelpoisten eksoplaneettojen luettelo”) Planetary Habitability Laboratory / Planetaarisen elinkelpoisuuden laboratorio. University of Puerto Rico at Arecibo / Puerto Ricon yliopisto Arecibossa. Viitattu 7.11.2022. (englanniksi)