Suomi-juoksu

Suomi-juoksu on vuodesta 1972 lähtien vuosittain järjestetty 100 kilometrin mittainen ultrajuoksukilpailu. Se on pohjoismaiden vanhin ja toiseksi vanhin vuosittain järjestettävä 100 km juoksukilpailu maailmassa

Ensimmäinen Suomi-juoksu 1972

Ensimmäinen Suomi-juoksu juostiin Järvenpäässä 22.10.1972. Aloitteen kilpailun järjestämisestä teki Sveitsissä juostavan Biel/Biennen 100 km kilpailun innoittamana Juoksija-lehden perustaja ja silloinen päätoimittaja Tapio Pekola. Yhtenä kierroksena juostun kilpailun voittoon juoksi vuosina 1967 ja 1971 SM-maratonilla kolmanneksi sijoittunut, Mäntsälän Urheilijoita edustava 36-vuotias Ensio Tanninen, jonka vuonna 1971 juoksema maratonennätys oli 2.20.51. Ensimmäisen Suomi-juoksun voittoaika 6.42.53 olisi kansainvälistä huippuluokkaa vielä 46 vuotta myöhemmin, mutta reitin pituudesta on vuosien varrella esitetty runsaasti epäilyjä. Yleisesti ensimmäisen Suomi-juoksun reittiä pidetään 2–4 km:n alimittaisena.

Hartolan vuodet 1973–1997

Vuonna 1973 Suomi-juoksu siirtyi juostavaksi Hartolaan ja ajankohta siirrettiin keskikesään. Samassa yhteydessä alkoi näihin päiviin saakka kestänyt perinne Suomi-juoksun juoksemisesta yöllä. Tästä traditiosta on sittemmin poikettu vain kahdesti: vuosina 2003 ja 2005. Ensio Tanninen jatkoi voittokulkuaan Hartolassa vuosina 1973–1974. Aika oli kummallakin kerralla alle 6.50, mutta reitti lienee ollut jonkin verran alimittainen.

Hartolassa Suomi-juoksua juostiin aina vuoteen 1997 saakka eli yhteensä 25 kertaa. Hartolan vuosilta ovat peräisin myös Suomi-juoksun historian parhaat tulokset. Vuonna 1978 voittoon juoksi Skotlantilainen Donald Ritchie maailman siihen mennessä parhaalla 100 km:n tuloksella 6.18.00. Reitin mittaukseen liittyvät epäselvyydet estivät tuloksen noteeraamisen viralliseksi ME:ksi. Ritchie kuitenkin epäilemättä oli ME-kunnossa, sillä muutama kuukausi myöhemmin hän juoksi Lontoossa Crystal Palacen radalla 100 km:n ratajuoksun ME-tuloksen 6.10.20, jota nopeammin 100 km:n juostiin vasta vuonna 2018, kun japanilainen Nao Kazami juoksi Lake Saroman maantiereitillä ajan 6.09.14. Vuosina 1983–1984 ja 1986–1987 Suomi-juoksun voittoon juoksi raahelainen Risto Laitinen, jonka vuoden 1983 voittoaika 6.30.35 on yhä kaikkien aikojen nopein suomalaisen juoksema 100 km:n tulos. Tämänkin tuloksen virallisuutta varjostavat epäilykset reitin mittauksesta. Vasta vuonna 1995 Hartolan Suomi-juoksun reitti mitattiin virallisesti, joten virallisista kaikkien aikojen tilastoista Laitisen tulosta ei löydy, mutta esimerkiksi Raahen Vesan seuraennätyslistassa tulos kuitenkin on.

Suomi-juoksu Turussa ja Siuntiossa 1998–2006

1990-luvun lopulla Hartolan kilpailun järjestäjien mielenkiinto tapahtumaa kohtaan alkoi hiipua ja vuonna 1998 Suomi-juoksu siirtyi juostavaksi Turkuun, jossa kilpailtiin viidesti. Vuoden 2003 keväällä kilpailua isännöinyt Maarian Mahti päätti olla enää järjestämättä Suomi-juoksua ja vuodesta 1972 jatkuneen perinteen katkeaminen näytti siinä vaiheessa erittäin todennäköiseltä. Sjundeå IF:n kestävyysjuoksujaoston vetäjä Jyrki Repola otti pelastaakseen Suomi-juoksun ja erittäin pikaisella aikataululla suunniteltiin yhden kierroksen reitti Uudenmaan alueelle. Ensimmäinen Siuntion Suomi-juoksu juostiin lokakuun räntäsateessa 22.10.2003. Ajankohdasta johtuen kilpailtiin Suomi-juoksun perinteistä poiketen päiväsaikaan.

Seuraavana vuonna Siuntiossa juostiin perinteisesti yöllä, mutta vuoden 2005 kilpailu juostiin taas päivällä. Viimeisen kerran Siuntiossa juostiin Suomi-juoksua vuonna 2006. Suunnitelmat vuoden 2007 kilpailun järjestämiseksi olivat varsin pitkällä kun Sjundeå IF yllättäen vuoden 2006 lopussa ilmoitti luopuvansa kilpailun järjestämisestä jatkossa.

Suomi-juoksu Perniössä / Salossa 2007–2015

Taas Suomi-juoksun perinne näytti katkeavan, mutta jo ennen vuoden 2006 päättymistä ultrajuoksun erikoisseura Endurance ilmoitti ottavansa tapahtuman järjestettäväkseen tulevana vuonna. Perniöläisen ultrajuoksija Tero Lindholmin aktiivisuuden ansiosta uudeksi kilpailupaikaksi tuli Perniö. Ensimmäisen kerran Perniössä kilpailtiin Suomi-juoksun merkeissä kesäkuussa 2007. Samalla 5 km:n kierroksella juostiin sen jälkeen vuoteen 2013 saakka. Perniön yhdistyttyä vuoden 2009 alussa Saloon muuttui viralliseksi kilpailupaikkakunnaksi Salo, mutta reitti ja kilpailukeskus pysyivät samoina kuin kahtena edellisvuonna. Vuonna 2014 kierros lyhennettiin 3,33 km:n mittaiseksi tietyön takia ja tätä lyhyempää kierrosta käytettiin myös vuoden 2015 kilpailussa.

Perniössä juostiin viimeisen kerran Suomi-juoksu kesäkuussa 2015. Toisin kuin edellisillä kerroilla, ei tällä kertaa ollut vaaraa perinteen katkeamisesta. Endurance oli jo hyvissä ajoin ennen vuoden 2015 kilpailua sopinut joensuulaisen Ultrajuoksuseura Sisun kanssa Suomi-juoksun jatkamisesta.

Joensuu 2016–2018

Joensuulainen ultrajuoksuseura Ultrajuoksuseura Sisu otti siis vastuulleen Suomi-juoksun perinteen jatkamisen. 45. Suomi-juoksu kilpailtiin Joensuussa 11.6.2016. Suomi-juoksun taival Joensuussa jäi kolmen vuoden mittaiseksi, sillä vuoden 2018 kilpailun jälkeen joensuulaiset päättivät lopettaa kilpailun järjestämisen osanottajapulan takia.

Salo 2019–2023

Vuonna 2019 Suomi-juoksu palasi Endurancen järjestettäväksi ja palattiin Etelä-Suomeen, tarkemmin Saloon. Yhteistyökumppanina toimii kaarinalainen UltraFinn Oy. Kilpailu otti askeleen kohti juuriaan, sillä kilpailu juostiin Salossa yhdellä, 100 kilometrin kierroksella viikko juhannuksen jälkeen. Vuonna 2020 ajankohdan piti olla kaksi viikkoa ennen juhannusta, mutta Suomi-juoksu peruutettiin koronavirusepidemian vuoksi. Seuraava kilpailu juosttiin alkukesällä 2021. Vuoden 2021 kilpailun järjestivät Endurance Ultrarunning Team Finland ry ja UltraFinn Oy.

Vuonna 2022 Suomi-Juoksu juostiin osana SM-viikko-tapahtumaa, jossa neljän päivän aikana kilpailtiin 28 eri urheilulajin mestaruuksista. Kilpailu oli 50. Suomi-Juoksu ja ensimmäinen virallinen 100 km juoksun Suomen mestaruuskilpailu. YLE lähetti kilpailun kokonaisuudessaan suorana YLE Areenan kautta ja televisioinnin helpottamiseksi reitti koki muutoksen, nyt juostiin tasaisella 6,25 km kierroksella. Samasta syystä kilpailu juostiin nyt päiväaikaan, perjantaina 1.7.2022.

Vuonna 2023 juostiin Salossa, samalla reitillä kuin v. 2022, mutta nyt lähtö tapahtui perinteiseen tapaan lauantai-iltana 10.6.2023 klo 19:00. Syksyllä 2023 ultrajuoksuseura Endurance päätti syyskokouksessaan, että Suomi-Juoksun järjestämistä ei jatketa, joten vuoden 2023 kilpailu jäi viimeiseksi Suomi-Juoksuksi.

Suurimmat sankarit

Suomi-juoksuun liittyy monia legendoja ja unohtumattomia persoonallisuuksia. Kukaties kilpailun suurimmat ikonit ovat vuonna 1948 syntyneet Oriveteläiset kaksoset Kalevi ja Olavi Montela. Kalevi juoksi Suomi-juoksun 40 kertaa ja Olavi 35 kertaa, ilman yhtään keskeytystä. Nämä lukemat ovat omaa luokkaansa myös kansainvälisesti.^lähde? Suomi-juoksun kilpailullisesti menestyneimmät urheilijat ovat viiteen voittoon juossut Pekka Termonen, jonka ensimmäisen ja viimeisen voiton väliä on 31 vuotta (1976–2007). Naisten kilpailussa Irja Manner voitti kuudesti vuosien 1982 ja 1992 välillä.

Kovimmat tulokset

Suomi-juoksun kilpailuennätys on skotlantilaisen ultrajuoksulegenda Don Ritchien vuonna 1978 juoksema 6.18.00. Aika olisi vielä 38 vuotta myöhemminkin kansainvälistä huipputasoa, esimerkiksi vuoden 2015 maailmanmestaruus voitettiin hitaammalla ajalla. Valitettavasti Suomi-juoksun reittiä ei vielä tuolloin oltu mitattu virallisesti ja yleisesti reittiä pidetään alimittaisena. 1980-luvulla Risto Laitinen voitti kilpailun neljästi ja juoksi parhaaksi ajakseen 6.30.35. Aika on viitisentoista minuuttia alle virallisen Suomen ennätyksen, mutta tätäkään tulosta ei ole mahdollista virallistaa puuttuvan reitinmittauksen takia.

Virallisesti mitattujen Suomi-juoksujen paras tulos on Ville Tuomisen vuonna 2023 Salossa juoksema 7:13:54. Paras naisten tulos on Satu Lipiäisen vuonna 2022 Salossa juoksema 7:40:20. Tulos oli Suomen ennätys ennen kuin Lipiäinen itse paransi sitä samana vuonna Berliinissä 100 km MM-kilpailussa lukemin 7:15:35.

Aiheesta muualla

• Suomi-juoksun tulokset ja tilastoja